Karua luettavaa: Veikkausliigan muutos näkyy rajuna tilastona – Pikkuhuuhkajat antavat toivoa

Veikkausliiga ulkomaalaiset pelaajat yhä yleisempiä.
Otto Ruoppi siirtyi kesken kauden KuPS:sta Bundesliigaan.
EPA / Jussi Eskola / All Over Press

Veikkausliigassa pelaa nykyään selvästi enemmän ulkomaalaispelaajia kuin 2000-luvun alussa. Klangin analyysi selvitti, miten Veikkausliigan ulkomaalaiset pelaajat ovat muuttaneet sarjan rakennetta viimeisen 24 vuoden aikana – ja miksi Pikkuhuuhkajien menestys antaa suomalaiselle jalkapallolle myös aihetta optimismiin.

Veikkausliiga-seura VPS:ssä pitkään työskennellyt Ville Priha, joka siirtyy kasvattajaseuransa JJK:n päävalmentajaksi ja urheilujohtajaksi, antoi palaa varsin suoraan tapaan Ilkka-Pohjalaisen haastattelussa.

Kyse ei ollut missään nimessä minkäänasteisesta katkeruudesta, eikä hän kohdistanut kommenttejaan vain VPS:ään, vaan suomalaisen jalkapallon herättelystä ja siitä välittämisestä.

Priha näet kokee, että suomalaiset lupaavat juniorijalkapalloilijat jumiutuvat vaihtopenkille – tai jopa kokonaan pelaavan kokoonpanon ulkopuolelle – kun Veikkausliigaan tuodaan roppakaupalla pelaajia ulkomailta.

– Suuntauksen pitäisi olla se, että nostettaisiin rohkeammin omia kasvatteja pelaamaan. Meidän parhaat pelaajamme eivät ole niin huonoja, etteikö heillä olisi potentiaalia nousta liigatasolle.

Itsekin pitkän pelaajauran suomalaisessa jalkapallossa luonut ja myös maajoukkueessa piipahtanut Priha kokee, että Veikkausliigaa pelaavat seurat tuovat ulkomaalaispelaajia Suomeen ikään kuin paremman toivossa, vaikka hänen mukaansa ulkomaalaisten tulisi nimenomaan olla selkeitä vahvistuksia.

Sitä kautta seurojen omille kasvateille ei jää yksinkertaisesti tilaa näyttää osaamistaan ja kasvaa kotimaisiksi huippujalkapalloilijoiksi, joilla voisi parhaassa tapauksessa olla mahdollisuus myös raivata tiensä ulkomaille.

– Nuoriin omiin parhaisiin pelaajiin pitää luottaa. Ne kasvavat melko nopeasti liigatasolle, kun he saavat luottoa ja riittävästi peliminuutteja.

– Pitäisi olla enemmän tilaa niille omille pelaajille, jotka saisivat mahdollisuuksia pitkän kauden aikana.

Analyysi – Veikkausliiga: ulkomaalaiset pelaajat jo valtava massa

Klangi lähti tutkimaan, FBref-sivuston tilastoja osittain hyödyntäen, miten paljon Veikkausliigassa on pelannut kullakin kaudella, aikavälin ollessa 2003-2026, suomalais- ja ulkomaalaispelaajia.

Lisäksi me selvitimme, mikä oli ulkomaalaispelaajien prosenttiosuus koko Veikkausliigan pelaajista.

Analyysissamme kävi selvästi ilmi, että Veikkausliigan ulkomaalaispelaajien määrä on kasvanut tällä aikavälillä merkittävästi: siinä, missä vuonna 2003 Veikkausliigassa pelasi ainoastaan 38 ulkomaalaispelaajaa, Veikkausliiga-kaudella 2026 ulkomaalaispelaajia nähtiin pelikentällä 146.

Ensimmäinen merkittävä kasvupyrähdys nähtiin Veikkausliiga-kaudella 2008, seuraava vuonna 2014, kun suomalaisen jalkapallon pääsarjassa siirryttiin ensimmäistä kertaa kolminumeroiseen määrään ja vuonna 2022, kun ulkomaalaispelaajien määrä ylitti ensimmäistä kertaa 130.

Ulkomaalaispelaajien niin sanotulle vallankumoukselle ei myöskään vaikuta näkyvän päätepysäkkiä, sillä heitä pelaa Veikkausliigassa yhä enemmän: 

Halusimme myös tarkistaa, voisiko kyse olla enemmänkin siitä, että Veikkausliiga-joukkueiden pelaajistot ovat ylipäätään kasvaneet ajan saatossa ja sitä kautta myös ulkomaalaispelaajia on Veikkausliigassa määrällisesti enemmän.

Tästä ei ole kuitenkaan kyse, sillä myös ulkomaalaispelaajien prosenttiosuus kaikista Veikkausliigassa pelaavista pelaajista on vain jatkanut kipuamistaan ylöspäin:

HUOM! Haluamme todeta tähän väliin, että tilastot eivät ole välttämättä sataprosenttisen paikkansapitäviä, sillä ulkomaalaispelaajien joukkoon voi mahtua joitain kaksoiskansalaisuuden omaavia tai toisessa maassa syntyneitä pelaajia; tämä perustuu siihen, miten FBrefsin automatiikka käy läpi ulkomaalaispelaajia Veikkausliigassa, käyttäen muun muassa Wikipediaa lähteenään.

Edellä mainittu ei kuitenkaan missään nimessä kumoa edellä mainittua, sillä isossa kuvassa muutos on päivänselvä.

Siinä, missä ulkomaalaispelaajien määrä Veikkausliigassa on ollut kasvussa, suomalaispelaajien määrä on läpi näiden 24 Veikkausliiga-kauden pysynyt hyvin pitkälti vakiona ja määrälliset erot eri kausien välillä voidaan hyvinkin luokitella varsin normaalin kaltaiseksi liikehdinnäksi.

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että ulkomaalaisten määrän kasvu ei ole vapauttanut tilaa suomalaisille pelaajarostereiden kasvaessa, vaan suomalaispelaajien määrä on pysynyt lähes samana.

On kuitenkin hyvä huomioida, ettei ulkomaalaispelaajien määrän kasvu itsessään ole ongelma. Monet Veikkausliigan parhaista pelaajista ovat viime vuosina tulleet ulkomailta, ja laadukkaat ulkomaalaisvahvistukset voivat nostaa myös nuorten pelaajien vaatimustasoa.

Ongelma syntyy silloin, jos ulkomailta hankittu pelaaja ei tuo sarjaan selkeää lisäarvoa, vaan vie pelipaikan pelaajalta, jolla voisi olla potentiaalia kasvaa tulevaisuuden vientipelaajaksi.

Veikkausliigalla on tuhannen taalan mahdollisuus – Pikkuhuuhkajien innoittamana oikealle tielle

Vaikka Veikkausliiga ja maajoukkue ovat kaksi aivan eri asiaa, tässä tapauksessa Pikkuhuuhkajien menestys ja selviytyminen kahdesti peräkkäin alle 21-vuotiaiden EM-kisoihin voidaan tuoda yhteen.

Vaikka Veikkausliigassa turvaudutaan yhä enenevissä määrin ulkomaalaispelaajiin, suomalainen pelaajatuotanto on pystynyt kasvattamaan Pikkuhuuhkajille vahvan rungon, joka on menestynyt etenkin Mika Lehkosuon alaisuudessa.

Kun Suomen alle 21-vuotiaiden maajoukkue pelasi EM-jatkokarsintojen toisessa osaottelussa 2-2-tasapelin Irlantia vastaan ja eteni jatkoon, mukana oli seitsemän Veikkausliiga-pelaajaa, ja kokoonpanon 13 muusta pelaajasta yhdeksän oli pelannut joko Veikkausliigaa tai Ykkösliigaa.

Kaiken kaikkiaan 16 kokoonpanon 20 kenttäpelaajasta oli siis saanut kokemusta Suomen kahdesta korkeimmasta sarjatasosta.

Samalla on kuitenkin muistettava, että tässä puhutaan yksittäisestä ikäluokasta – ei vielä koko suomalaisen pelaajatuotannon onnistumisesta.

Se, että Suomi saisi rakennettua jatkuvasti uusia jalkapallolupauksia kehittävän systeemin, vaatii Veikkausliiga-seuroilta rohkeita peliliikkeitä. Pikkuhuuhkajat osoittavat, ettei Suomesta ole kadonnut kyky tuottaa laadukkaita pelaajia. Kysymys on ennen kaikkea siitä, kuinka paljon heille annetaan mahdollisuuksia kehittyä.

Omiin nuoriin pelaajiin on siis luotettava huomattavasti aiempaa näkyvämmin, ja heidän rinnalleen on tuotava kokeneita suomalaispelaajia sekä todellisia ulkomaalaisvahvistuksia, jotka oikeasti nostavat sarjan tasoa.

Lue myös: Kommentti: Huuhkajat on uhrattava, jotta suomalainen jalkapallo voi voittaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *