Stylisti tekee toisinaan todella kokonaisvaltaisesti hommia asiakkaidensa kanssa.
Musiikkimaailmassa isoin huomio kohdistuu normaalisti artisteihin, mutta yksin heistä ei pääse pitkälle kukaan. Tässä juttusarjassa ääneen päästetään artistien sijaan heidän taustajoukkoihinsa.
Sarjassa on jo aiemmin nostettu esiin Tasoi Recordsin visualisti, All Day Agencyn keikkamyyjä sekä Sony Musicin A&R. Tällä kertaa fokus tuodaan takaisin visuaaliseen puoleen vaatetuksen ja tyylin kautta.
Huippustylisti Lotta Luolamon vakioasiakkaisiin Suomessa kuuluvat JVG, Sanni ja Abreu. Luolamo on myös auttanut tarpeen vaatiessa muitakin artisteja kuten Leo Luthandoa, Kasmiria, Ettaa, Jenni Vartiaista ja Iltaa. Lisäksi hän on toiminut Los Angelesissa osana tiimiä, jonka asiakkaina on ollut Chris Brownin ja Justin Bieberin kaltaisia maailmanlaajuisesti tunnettuja nimiä.
Mutta millaista stylistin työ käytännössä on? Lue haastattelu alta.
Mitä kuuluu? Millaisten projektien parissa olet viime aikoina työskennellyt?
Kaikki hyvin! Syksy on aina vähän kiireistä – mikä on kiva kesäloman jälkeen. Oon työstänyt muun muassa Sannin musavideota, stailasin Abreun bookletin kuvat ja JVG:n VilleGallen kanssa ollaan touhuttu Vain elämää -hommia. Lisäksi käytiin edellä mainittujen kanssa Elämä lapselle -konsertissa, johon stailasin heidät sekä tanssijoita ja bändien jäseniä. Aika laidasta laitaan tää syksy – vaihtelu virkistää!
Mitä kaikkea työsi käsittää?
Kaikkea tapahtuma- ja keikkastailauksista musavideoihin, promo- ja mainoskuviin. Se mikä usein herättää yllättyneisyyttä on että osan mun asiakkaiden kanssa teen niinkin kokonaisvaltaisesti hommia, että käydään muutaman kerran vuodessa vaatekaapit läpi, jolloin viedään vanhat vaatteet kirpparille tai hyväntekeväisyyteen. Muutaman kuukauden välein taas täytetään kaappia, eli teen niin sanottua ”personal shoppingia” ympäri vuoden mun omille asiakkaille.
Mikä sai sinut alun perin kiinnostumaan alasta, oliko itselläsi alusta lähtien kristallinkirkas visio siitä että haluat stylistiksi?
Ihan kristallinkirkas se ei ole ollut. Luin itseni merkonomiksi, erikoistuin asiakaspalveluun ja tovin mietin, että mitäköhän tällä sitten tekis… Sitten heräsi kiinnostus kaikkeen visuaaliseen sisustussuunnittelun kautta, jota opiskelinkin Tampereella valmistuen sisustusassistentiksi vuonna 2008. Siitä jäi kumminkin uupumaan ihmisläheisyys enkä jatkanut opintoja pidemmälle, vaan kaikkien ihme koukeroiden kautta päädyinkin hakemaan Losiin kouluun. Siinä vaiheessa hinku ulkomaille oli kova, mutten halunnut muuttaa minnekään ilman tarkoitusta. Kouluun pääsi silloin sisään 11 prosenttia tuhansista hakeneista ja kun paikka mulle jouluna 2010 myönnettiin, niin ei auttanut muu kuin myydä omaisuus ja pakata elämä kahteen matkalaukkuun muutamassa kuukaudessa ja muuttaa Losiin!
Miten pitkään opintosi kestivät ja mitä kaikkea niihin sisältyi?
Losissa opiskelin vuosina 2011-2013 Fashion Institute of Design and Merchandising -nimisessä yksityiskoulussa, jossa käytiin läpi kaikkea mahdollista visuaalista – lavastusta, visualistin töitä, tilasuunnittelua ja esillepanoa, väri- ja designperusteita, graafista suunnittelua… The list goes on. Koulu kesti vuoden ja yhdeksän kuukautta ja oli todella intensiivistä, kun kaiken visuaalisen päälle käytiin vielä matematiikan ja sekä suullisen että kirjallisen ilmaisun kursseja.
Olit Losissa osa tiimiä, jonka asiakkaita ovat olleet muun muassa Chris Brown, Justin Bieber, Sean Kingston ja Tory Lanez. Miten tämä yhteistyö sai alkunsa?
Yhteistyö sai alkunsa, kun satuin piipahtamaan ystäväni kuvauksissa ihan muuten vaan. Hän oli siis mallina ja kuvauksissa työskennellyt meikkaaja oli jotenkin todella otettu siitä, että olin muuttanut maailman toiselle puolelle tavoittelemaan unelmiani. Hän halusi, että kuvausten jälkeen tapaisin hänen kaksi stylistiystäväänsä, jotka olivat juuri muuttaneet New Yorkista Losiin ja etsivät assaria. Minähän sitten tapasin ja seuraavana päivänä istuin työhaastattelussa. Työhaastattelun jälkeisenä päivänä tein ensimmäisen keikkani heidän assarina, ja pikkuhiljaa pääsin osaksi tiimiä stylistin roolissa.
Otetaan esimerkiksi Chris Brown, jonka stailasitte XXL-lehden kansikuvajuttuun: miten se onnistui?
Losissa täytyy olla usein oikeassa paikassa oikeaan aikaan oikeiden ihmisten kanssa. Niinkun tosta omastakin tarinasta näkee. Samoin kävi esimerkiksi Chrisin kanssa. Pomoni olivat tutustuneet häneen yhteisten kavereiden kautta ja täten päädyttiin tekemään juurikin se XXL-lehden kuvaus ja niistä kuvauksista alkoikin yli vuoden kestänyt työsuhde. Chrisin kautta Bieber kiinnostui työstämme ja pääsimme sitä kautta stailaamaan myös häntä.
Miten stylistinä työskentely eroaa Suomen ja USA:n välillä?
Eroaahan se aika suuresti – ensinnäkin budjetit on täysin eri, joten Losissa pääsi luomaan aika paljon helpommin ja suurempaa, kun käyttörahaa oli enemmän. Isoihin projekteihin halutaan panostaa ja vaatetus on niissä ihan yhtä iso osa kokonaisuutta, kuin mikä tahansa muukin osa-alue. Toki Losissa näissä projekteissa on enemmän rahaa kiinni, kun Suomessa olisi ikinä mahdollista, eli vaikea verrata. Välillä vaan tuntuu siltä, että Suomessa vaatteista ja stylistin budjeteista pihistetään melkeinpä ensimmäisenä ja se vähän harmittaa.
Losissa stylisti on suuri ja arvostettu osa koko artistin tiimiä ja se otetaan aina huomioon. Artisti ei esimerkiksi reissaa ilman stylistiään. Miksi? Se vie artistilta todella paljon paineita pois, kun ei tarvitse itse hoitaa sitä osuutta lainkaan ja voi keskittyä olennaiseen. Sen oikeasti huomaa millaista turvaa oma tiimi tuo artistille ja se siinä onkin palkitsevaa. Ehkä toivoisinkin, että täällä Suomessa opittaisiin näkemään stylisti yhtä isona ja tärkeänä osana artistin tiimiä ja projektia kuin muutkin.
Teetkö yhä uraa molemmissa maissa?
Uusin tässä juuri viisumia Jenkkeihin, eli en ole sulkenut ovia sinne, vaikka tukikohta onkin juuri nyt Suomi. Matkustan Losiin joka vuosi ja teen siellä töitä tarpeen tullen, eli pystyn olemaan siellä sekä lomalla että töissä. Se on aika mahtavaa.
Mikä on ollut haastavinta uran luomisessa USA:ssa ja millaisia kulttuurieroja olet kohdannut?
Haastavinta Jenkeissä on kilpailu ja jalan oven väliin saaminen – siellä on aikas paljon kunnianhimoista yrittäjää, jotka taistelevat samalla kentällä. Pitäisi jaksaa verkostoitua ja ravata jos jonkin näköisissä kekkereissä, että tutustuisi oikeisiin ihmisiin, koska pelkkä CV ja kivat kotisivut eivät siellä riitä.
Isona kulttuurierona koin luottamuksen. Suomalaiset ovat ehkä jurompaa kansaa, eivätkä niinkään höpöttele turhia, mutta jos jostain sovitaan niin se yleensä pitää. Losissa puhutaan ja sovitaan paljon, ja usein se jää pelkän puheen tasolle – sekä arjessa että töissä.
Millaisista asioista saat inspiraatiota?
Musiikki on suurin inspiraationi ja siitä kaikki lähtee. En pysty stailaamaan ketään ilman, että tunnen hänen musiikkiaan ja kun aloitan uuden artistin kanssa, käydään ensimmäisenä läpi biisejä. Sen lisäksi saan inspiraatiota “ison maailman” livekeikoista ja reissaankin niin usein kun mahdollista katsomaan lempiartistien keikkoja. Musavideot, totta kai. Matkustelu ylipäänsä on suuri isnpiraation lähde. Reissaan ja tuijotan ihmisiä – kuulostaa creepyltä, mutta eri kulttuureissa uskalletaan pukeutua eri lailla ja se on iso osa sitä mistä ammennan ideoita. Jos ei pääse reissuun niin sitten Instagram ja Pinterest auki ja etsin niiden kautta mielenkiintoisia tyyppejä seurattavaksi.
Miten paljon stylistillä on yleensä käytettävissä aikaa eri projekteissa?
Se kuinka paljon aikaa on käytettävissä riippuu täysin projektista eikä sitä oikeastaan voi ikinä etukäteen tietää. Stylisti saattaa valikoitua vain muutamia päiviä ennen kuvauksia riippuen siitä kenet stailattava haluaa projektin pukijaksi. Joskus tuli hoppu ja aikaa oli päivä tai kaksi, joskus isommissa projekteissa, johon haluttiin todella panostaa, valmisteluaikaa oli jopa viikkoja. Mutta esimerkiksi Bieberin custom made Power Rangers -asu halloweeniksi koottiin kasaan parissa päivässä – siinä tuli jo vähän hiki.
Ilmastonmuutos on ollut jo pitkään yksi tärkeimmistä keskustelunaiheista. Heijastuuko se jotenkin omaan alaasi, onko esimerkiksi vaatteiden ekologisuuteen alettu kiinnittämään entistä enemmän huomiota?
On ehdottomasti ja se on hienoa. Vaatevalinnoilla siihen ekologisuuteen pystyy vaikuttamaan aika suurestikin. Juuri tänään selailin vaatemallistoa, jonka valmistamiseen on käytetty kierrätysmuovia. Sen lisäksi osa valmistajista tekee vaatteita nykyään tilauksien mukaan, eikä “läjittäin”, jolloin vältetään tekstiilihävikki. Suuri muutos ihan lyhyen ajan sisällä täällä Suomessa on tapahtunut siinä, että artistit haluavat kierrättää ihan asukokonaisuuksiakin – eli käytetään samaa vaatetta useamman kerran tai teetetään keikoille tietyt asukokonaisuudet, joita käytetään pidemmän aikaa. Näin tekivät esimerkiksi JVG, Sanni ja Abreu kesäkiertueillaan.
Mitkä projektit ovat olleet urasi kannalta tärkeimpiä?
Vuosi Chris Brownin kanssa opetti todella paljon alasta, sen nopeatempoisuudesta ja samaan aikaan kärsivällisyydestä jota se vaatii. Sinä aikana sain inspiraatiota koko loppuelämäkseni, kun pääsi näkemään jokapäiväistä työskentelyä siellä “isossa maailmassa”. Bieberin kanssa työskentely taas näytti tuon maailman varjopuolet aika nopeasti koska hänen kohdistunut negatiivinen mediahässäkkä oli silloin pahimmillaan – paparazzien ja kiljuvien fanien keskellä työskentely oli minulle täysin uutta, ja todella ahdistavaa. Huomasin, että säälin artisteja, jotka elävät arkeaan sen keskellä. Se vaikutti isosti omiin päätöksiin siitä minkälaisessa ympäristössä haluan työskennellä. Kaikessa on hyvät ja huonot puolensa, joista oppii jatkuvasti.
Millaisia tavoitteita sinulla on urasi suhteen?
Haluan vielä jonain päivänä puvustaa maailmanlaajuisen kiertueen ja mahdollisesti elokuvan. Tulevia projekteja on näiden omien artistien kanssa Suomessa vielä vuoden loppuun ja sitten lennän Losiin – katsotaan mitä siellä sitten touhutaan. Tulen kylläkin aika pian takaisin Suomeen, koska ensi vuodelle on viritteillä myös oman studion ja luovan tilan rakentamista täällä.
Miten kannustaisit alasta kiinnostuneita?
Olkaa aktiivisia, verkostoitukaa! Älkää ujostelko ottaa yhteyttä alalla jo työskenteleviin, koska siellä ne neuvot ja opit on. Uskaltakaa pyytää apua ja kun töitä tulee eteen niin tehkää ne intohimolla – se palkitaan aikanaan kyllä.