Spotifyn viralliset kuratoidut soittolistat ovat tärkeitä etenkin nouseville artisteille. Niistä kuitenkin päättää Suomessa yksi henkilö – valta on siis keskittynyttä ja lomaakin täytyy pitää. Klangin toimittaja Aku Havukainen käsittelee aihetta kuukauden kolumnissaan.
Suoratoistopalvelu Spotifyn valta musiikkialalla on kiistaton. Algoritmi on huippuunsa hiottu ja Spotifyn itse kuratoimat soittolistat tarjoavat viikottain uutta musiikkia käyttäjille. Parhaimmillaan palvelu tuntuu tietävän itse käyttäjää paremmin, mitä hän haluaa kuunnella.
Juuri viralliset soittolistat ovatkin kaikista tärkeimpiä artistien kannalta. Kun julkaiset uuden biisin, todennäköisesti perjantaina, odotat kuumeisesti, kuinka monelle listalle se päätyikään. Etkä suotta, sillä viralliset soittolistat ovat TikTokin ohella kenties paras tapa tavoittaa uusia kuuntelijoita.
Käytännössä prosessi biisin päätymisestä soittolistalle toimii seuraavasti. Artisti tai levy-yhtiö lataa biisin Spotifyn digiputkeen ja ”pitchaa” eli esittelee sen Spotify for Artists -palvelun kautta, minkä jälkeen se ohjataan oikean maan editorille. Editori valitsee biisit oikeille soittolistoille niiden tyylin ja genren mukaan. Usein biisit päätyvät listoille heti julkaisupäivänä, mutta joskus myös jälkikäteen.
Valta on keskittynyttä
Entä kuka sen päättää, päätyykö biisi listoille? Suomen Spotifyn päädyssä siitä vastaa Samuli Väänänen – luit oikein, yksi ihminen. Kyseessähän on kuitenkin työ, joten lomaakin täytyy pitää. Väänänen ei ole aiemmissa haastatteluissa kommentoinut, onko tehtävään tuuraajaa hänen ollessa lomalla, mutta jutusta on muodostunut jonkin sortin yleinen jokakesäinen vitsi.
Tänä vuonna tilanne on tuntunut olevan vielä kaoottisempi – Väänäsen jäätyä vanhempainvapaalle on katkos ollut tavallista pidempi. Spotify toki palkkasi tehtävään tuuraajaksi Ida Karimaan, jonka myös jäätyä vanhempainvapaalle tilanne on taas hetken aikaa auki. Villeimmät huhut kertovat jopa Ruotsin Spotifyn työntekijöiden hoitavan suomalaisten listojen kuratointia väliaikaisesti.
Pitkässä juoksussa artistit ovat oppineet, että sama katko kuratoinnissa toistuu joka kesä, ja tästä kärsivät etenkin itsenäiset keskisuuret ja pienet artistit. He, jotka tarvitsevat listoja kaikista eniten juuri löytääkseen uusia kuuntelijoita.
Toisaalta Spotify on alustana itse luonut mahdollisuuden yhä useammalle artistille kasvaa ja löytää uusia kuulijoita, ja kiitos siitä heille. Soittolistat eivät ole palvelu, joita luvataan käyttäjälle tai artistille, vaan tilanne on vain ajautunut siihen.
Ilmiö on kuitenkin jo käynnissä ja pelin henki on nykyään se, että suoratoistopalvelut ovat keskeinen väylä kasvaa artistina. Eikö siis olisi vähintäänkin reilua, että hallitseva alusta edesauttaisi kasvua kaikin mahdollisin keinoin ja tasapuolisesti? Asiansa tuntevia soittolistojen editoreita tarvittaisiin lisää – ongelma piilee siis syvällä rakenteissa, mutta se ilmenee erityisesti Väänäsen jäädessä lomalle.
Tiedon kulku ei ole tasapuolista
Myös tiedon kulkua tulisi edistää. Suuri osa itsenäisistä artisteista ihmettelee joka vuosi tiettyyn aikaan, miksi biisit eivät yhtäkkiä menekään listoille, vaikka suuri osa aiemmista julkaisuista olisivat päätyneet useillekin. Levy-yhtiöillä asiasta ollaan ilmeisesti tietoisempia: Spotify on ainakin tänä vuonna tiedottanut levy-yhtiöitä viimeisestä päivämäärästä, jolloin biisit tulisi pitchata ennen kesälomaa.
Sama tieto pitäisi saattaa myös itsenäisille artisteille, jotta kilpailuasetelma olisi reilu, eikä ero kasvaisi entisestään. Tästä voitaisiin informoida esimerkiksi Spotify for artists -palvelussa, jossa tällä hetkellä neuvotaan pitchaamaan viimeistään seitsemän päivää ennen julkaisua.
Koska katko listojen kuratoinnissa sijoittuu kesälle, se myös ruuhkauttaa musiikin julkaisemista keväisin ja loppukesäisin. Suuri osa artisteista ei julkaise musiikkia kesän sydämessä, koska he tietävät, että listasijoitukset eivät ole taattuja. Kuratoinnissa on katkos, jonka kestosta tai laadusta ei ole täyttä varmuutta. Olisi kenties suoratoistopalvelunkin kannalta otollista, että julkaisutahti olisi tasainen ympäri vuoden ja ennen kaikkea kesällä – kesäbiisit kun ovat jopa oma alalajinsa.
Löytääkö hyvä musiikki aina kuulijansa?
Joku viisas voisi toki sanoa, että hyvä musiikki löytää aina kuulijansa. Esimerkiksi tällä hetkellä Suomen Top 50 -listan sijalla 6. kiikkuva Edictin ja F:n biisi En sitä tarkoittanut meni julkaisupäivänään vain kahdelle viralliselle listalle, mutta biisi löysi kuulijansa ns. orgaanisesti.
Uuden musiikin tulva on kuitenkin nykyään niin valtava, että virallisille listoille päätyminen helpottaa uusien kuulijoiden tavoittamisessa ja ennen kaikkea se antaa mielerauhan artistille, joka haaveilee musiikin tekemisestä ammatikseen. Suuri valta on kuitenkin aivan muualla, kuin itse musiikin tekijöillä – sen käyttöön voisi toivoa muutosta.