Keikkamyyjän arkeen kuuluu paljon puheluita ja sähköposteja.
Musiikkimaailmassa huomio keskittyy normaalisti artisteihin, mutta tässä juttusarjassa se annetaan heidän taustajoukoilleen. Sarjan aloitusosassa esittelimme Tasoi Recordsin visualistin Joona Hauhian, ja tällä kertaa tarkastelemme millaista on keikkamyyjän työ.
Kun tapahtumaan halutaan buukata suomalainen rap-akti, niin on suhteellisen todennäköistä, että tilaaja ottaa yhteyttä helsinkiläiseen All Day Agencyyn. Yksi ohjelmatoimiston keikkamyyjistä on Feniks Willamo, joka on ollut yrityksessä töissä jo muutaman vuoden ajan ja myy koko rosteria. Sitä ennen PASA-yhtyeen kitaristinakin tunnettu pääkaupungin klubiskenen nuori kingi ehti toimia vuosikausia agenttina ja promoottorina Fullsteamin tallissa. Lisäksi moniosaaja oli tehnyt itselleen nimeä DJ:näkin Tavastian Lauantaidiskon ja muiden klubi-iltojen kautta.
Näyttöjä siis löytyy, ja esimerkiksi viime vuonna All Day valittiin vuoden ohjelmatoimistoksi Musiikki & Media -ammattilaistapahtuman yhteydessä järjestetyssä Industry Awards -gaalassa. Willamo on saanut alallaan tunnustusta myös henkilökohtaisella tasolla: hän oli yksi kolmesta suomalaisnimestä pohjoismaisten musiikkivientitoimistojen eli Nomexin viimevuotisella Nordic Music Biz 20 under 30 -listalla.
Mutta mitä muun muassa Gettomasan, Kauriinmetsästäjien, Sofan ja Pyhimyksen keikkamyyjän työhön käytännössä kuuluu? Lue haastattelu alta.
Millainen musiikillinen tausta itselläsi on ja kuinka päädyit alalle?
”Oma taustani on bändihommissa. Päädyin sitä kautta järkkäämään omille yhtyeille keikkoja ja erinäisiä klubi-iltoja. Erinäisten sattumusten johdosta päädyin 2012 Fullsteam Agencylle hommiin ja siitä lähtien olen ollut ”ammattimaisesti” hommissa musiikkialalla. Bändihommien lisäksi on tullut painettua DJ-hommien parissa monta vuotta. Itselleni on tärkeää päästä tekemään juttuja musiikkialalla monipuolisesti – jokainen osa-alue tukee osaltaan toista.”
Toimit keikkamyyjänä All Day Agencyllä. Millainen on normaali työpäiväsi?
”Työympäristö ja -kulttuuri All Daylla on suhteellisen rento. Normaaliin työpäivääni kuuluu yleensä sähköpostien läpi kahlaamista, puhelimessa puhumista, palavereja ja jos hyvin käy, lounaanhakureissu aurinkokävelyn merkeissä kollegoiden kanssa. Tärkeintä hommaani eli keikkojen buukkaamista teen toki joka päivä, mutta myös esimerkiksi artistien rundiperiodien, myyntistrategioiden ja yleiseen töidemme ja vastuualueiden suunnitteluun käytämme paljon aikaa.”
Mitä asioita vaadit edustamiltasi artisteilta?
”Edustamiltamme artisteilta pitää ehdottomasti löytyä se jokin ”oma juttu”. Tämä toki vaihtelee paljonkin eri artistien kesken, mutta jokin tekijä joka erottaa muista vastaavista artisteista on oltava. Arvostan artisteistamme myös molemminpuolista lojaaliutta ja sitä, että molemmat osapuolet haluavat tehdä nimenomaan keskenään töitä. Vaadin edustamiltani artisteilta myös luottamusta – haluan heidän tietävän että teemme aina kaikkemme artistin eteen yhteinen päämäärämme mielessä.”
Olet myös promoottori. Agenttina myyt keikkoja, mutta mitä kaikkea promoottorin tehtäviin kuuluu?
”Kärjistäen voi sanoa, että agentti myy ja promoottori ostaa. Promoottorin tehtävissä buukkaan ulkomaisten agenttien kautta ulkomaisia artisteja Suomeen klubikeikoille ja festareille. Tähän työhön liittyy useasti aika paljon enemmän epävarmuutta ja säätöä. Promoottorin ominaisuudessa järjestän myös tapahtumia, kuten esimerkiksi Stadin Juhannus, sekä erinäisiä klubi-iltoja. Näissä promoottori on vastuussa kokonaisuudesta, ostaa ohjelmaa eri tahoilta ja vastaa kokonaisuuden promotoimisesta sekä muista tapahtuman järjestämisen vaatimista asioista.”
Olet tuonut Suomeen useita isoja nimiä. Kuka tai mikä oli ensimmäinen artisti tai yhtye jonka toit ulkomailta ja miten se onnistui?
”Ensimmäinen Suomeen onnistuneesti buukkaamani ulkomainen nimi taisi olla tanskalainen Reptile Youth. Bändi soitti keikan Helsingissä ja seuraavana päivänä Tampereella. Jätkät tulivat keikkansa jälkeen bailaamaan meidän Uusi Perjantai -klubille (R.I.P., tietäjät tietää) ja suhteellisen energisestä lava-show’staan tunnettu laulajansa oli Tampereen edesmenneen Monsters of Pop -tapahtuman keikalla tyrinyt jalkansa niin, että lähti keppien kanssa takaisin Juutinmaalle.”
Miten keikka käytännössä järjestetään keikkamyyjän näkökulmasta? Entä promoottorin?
”Keikkamyyjän suurin työ on käytännössä jo tehty kun keikan yksityiskohdat on saatu neuvoteltua ja lyötyä lukkoon. Tämän jälkeen homma siirtyy tuotantotyypeille, jotka sopivat keikan aikataulut ja kaikki muut speksit sekä talousosastolle, joka laskuttaa sitten sovitun palkkion. Tässä välissä saattaa keikan ostaja tarvita keikkamyyjän ja markkinointiosastomme apua esimerkiksi julkistuksen kanssa sekä keikan näkyvyyden maksimoinnissa.”
Etenkin tänä kesänä festareilla on sattunut paljon peruutuksia, mutta klubikeikoilla niitä taitaa tapahtua artistien puolelta harvemmin. Mistä uskot tämän johtuvan?
”Tänä kesänä on ollut ehkä tavallista enemmän huonoa onnea matkassa, mutta nähdäkseni klubikeikkojen osalta peruuntumiset ovat kyllä jopa yleisempiä. Amerikan tähtien Euroopan kiertueet saattavat peruuntua kokonaan, välillä artisti ei saavu aiemmalta keikalta Suomeen ollenkaan tai keikkoja joudutaan perumaan heikon lipunmyynnin takia.”
Mitä tapaa tai asiaa haluaisit muuttaa alalla?
”Toivoisin musiikkialalla samanlaista muutosta kun toivon yhteiskunnallisellakin tasolla: sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä kaikenlaisen rasismin ja muun syrjinnän jäämistä historiaan. Alalla on tosi paljon hyvää jengiä, mutta myös sitä setämiesten spedeilyä ilmenee vieläkin. Uskon silti, että hommat on menossa parempaan suuntaan.”
Mitkä ovat ammattisi parhaimmat ja huonoimmat puolet?
”Tämä on intohimoala. Rakastan musiikkia ja tykkään aidosti työstäni. Onnistumisen kokemukset, kuten esimerkiksi loppuunmyyty keikka tai tapahtuma, palkitsevat aina. En myöskään ole varsinaisesti mikään kasista neljään tyyppi ja ala, jossa toimenkuvaansa voi itse vaikuttaa, sopii minulle hyvin. Huonoin puoli on ehdottomasti stressi ja harvemmin, mutta joskus puhkeava ahdistus kun hommia on liikaa. Mutta vaikka kyseessä onkin intohimoala, toivon että jengi muistaisi silti oman hyvinvointinsa ja ei tartteisi ihan sinne burnouteihin asti painaa.”
Käytkö usein edustamiesi artistien keikoilla? Mitkä keikat ovat jääneet parhaiten mieleesi ja miksi?
”Käyn keikoilla viikottain, sekä omieni artistien että myös muiden. Mulle on tärkeää, että pysyn kartalla uusista jutuista sekä myös siitä missä mennään meidän artistien live-keikkojen suhteen. Mieleen jääneitä keikkoja on paljon, varmaankin joku ensimmäinen järjestämäni loppuunmyyty Tavastia on sellainen, joka jää monelle buukkaajalle mieleen. Gasellien loppuunmyyty Kaapelitehtaan keikka viime joulukuussa oli kyllä huikea. Monet kotimaiset ja ulkomaiset nimet ovat soittaneet ennen suurempaa suosiotaan ns. läpimuortokeikkoja Kuudennella Linjalla, joka on yksi lempivenueistani. Esimerkiksi Princess Nokian sekä HENRIK!:n keikat tuossa pienessä superhikiksessä huoneessa ovat jääneet mieleen.”
Erikoisimmat hetket omien artistien kanssa?
”Kaikenlaista on koettu, yksi ikimuistoinen lienee kyllä edesmenneen Stockers!-yhtyeen (Kauriinmetsästäjien Heikin ja Tuomaksen entinen bändi) kanssa tehty pieni Venäjän kiertue, jolla olin mukana ”kiertuemanagerina”. Vaikka artistien kanssa tehdään yhdessä duunia, koen olevani siltä osin etuoikeutettu että voin monia artisteistamme kutsua myös ystävikseni.”
Millaisia ohjeita antaisit alalle haluaville?
”Oma aktiivisuus on todella tärkeää. Harjoittelupaikkoja kannattaa kysellä monista suunnista – moni on työllistynyt alalle nimenomaan onnistuneiden harjoittelujaksojen myötä. Varmasti löytyy helpompia hommia, joissa ei tarvitse stressata ja säätää yhtä paljon, mutta en mä kyllä tiedä mitä muutakaan haluisin yhtä paljon tehdä.”