Näin tehtiin posseträkkien klassikko Päästä parhaasta

”Yy kaa yy kaa, onks tää mikki päällä?”

Sampolan koulu, Tampere, marraskuu 2000. Liitutaulun kirskuntaa kuivahkolla luennolla.

Puutuneen oloiset oppilaat valpastuvat äkisti, kun auditorion ovenkahvaan tartutaan ja sisään astuu kaksi määrätietoista pukumiestä salkkuineen. Kaksikko ottaa tilan haltuun lupia kyselemättä, mihin keskeytyksestä närkästynyt luennoitsija reagoi yskäisemällä kuuluvasti.

Open Recordsin Skem ja Sport kääntävät katseensa välittäen niillä viestin, että luennolle kannattaa nyt hyväksyä suosiolla uusi aihe. ”Yy kaa yy kaa, onks tää mikki päällä?”, Skem varmistaa.

No olihan se, sillä seuraavat neljä minuuttia on kaikilla Päästä parhaasta -posseraidan kuulleilla ja sen videon aikoinaan nähneillä räppipäillä edelleen muistissa. Tiedemiehen tuotannolla kuultiin kentän osaamista yli klikkirajojen Mikrofonistien, Ritarikunnan ja Davo Isotaakin pärskiessä samalla raidalla Flegmaatikoiden turntablism-osaaja Leijonamielen vastatessa scratcheista.

Unity-henkinen posseraita toimi lyömättömänä avauksena Open Recordsin Suomi Hip Hop -kokoelma 2:lle, joka oli aikansa monipuolisin katsaus hiphop-skeneen. Tosin sama kuvaus olisi ollut helppoa lunastaa vähemmälläkin, sillä kilpailua ei tuohon aikaan käytännössä ollut.

Lielahden yrittäjähenkisten hiphop-pioneerien koostama kokoelma toimi ennen kaikkea selkeänä osoituksena muutamassa vuodessa tapahtuneesta valtavasta muutoksesta. Kun vielä vuonna 1998 julkaistulla ensimmäisellä osalla Nueran Pelinappula oli ainoa suomenkielinen kappale, oli suomenkielisellä materiaalilla jo selkeä yliote jatko-osalla.

Vuosituhannen taitteen hiphop-buumissa Päästä parhaasta oli ensimmäinen posseraita, jolle tehtiin isolla budjetilla 16mm filmille toteutettu musiikkivideo. Marko Jatkolan ohjaama klassikkovideo kuvattiin Tampereella, Pietarsaaressa, Turussa ja Helsingissä marraskuussa 2000.

Niin itse kappaleesta kuin sille kuvatusta videostakin muodostui nopeasti klassikkoja. Klassikkostatusta tukevat kaikilla vähänkään vanhemmilla räppipäillä ulkomuistissa olevien lyriikoiden lisäksi esimerkiksi kappaleesta tehdyt lukuisat remix- ja cover-versiot.

Omaa kieltään puhuu sekin, että posseraidan unohdettu vaihtoehtoinen radioversio herätti taannoin paljon hämmennystä ja keskustelua Klangin Facebook-keskusteluryhmässä. Siitä vaihtoehtoisen värssyn kappaleeseen tehneellä Davollakaan ei ole enää muistikuvia, mutta taustalla oli Ylen nootti Openille liiankin suosiolliseen ostokäyttäytymiseen kannustavista lyriikoista.

Mutta mitä muita erikoisia piirteitä projektissa oli? Lähdetään ajassa taaksepäin aina vuoteen 2000 asti…

Ideasta:

SPORT: ”Ysärin puolivälistä lähtien tuli New Yorkissa pyörittyä paljon ja kai ne ideat indielabeliin sieltä sai alkunsa… Sillon tais olla Suomessakin kartalla noita DIY-labeleita rokkigenressä ja kai sitä sit kelattiin et miksei mekin. Nueran c-kassujahan oli jo totuttu diilaan kädestä käteen niin oli aika siirtyä eteenpäin…”

SKEM: ”Oltiin fiilistelty rajusti kaikkia 90’s posseraitoja ja sit kun kelattiin markkinointia levylle niin tommonen suomipossebiisi tuli mieleen. Jokaiselle jotain että kaikki tsekkais levyn.”

Biitistä:

TIEDEMIES: ”Henkka eli Skem soitti tai kerto jossain et ovat Openilla tekemässä possesinkkubiisiä Suomi Hip Hop -kokoelma 2:ta varten ja et biisissä ois eri kaupungit edustettuna ja Tampere sit niinku biitin ja huukin muodossa eli mää tekisin biitin ja Tuukka (a.k.a. Leijonamieli, toim. huom.) skrätsihuukin. Olin just kuukausi pari aikasemmin saanu vihdoinkin ruinattua mutsilta jonkinlaisella velkajärjestelyllä MPC2000XL:n, mikä makso jotain 8000 markkaa. Sillä tän tein, hirveen montaa MPC-biittiä en ollu ennen tätä viä kerenny tekeen.”

CHYDE: ”Hahaa, tän oon varmaan jossain aiemminki kertonu. Tiedemies oli jo tossa vaiheessa saanu maineen kovana ”Primo-biittien” tekijänä. Ei niin, että siihen oltas suhtauduttu jotenki copycattina vaan enemmänki ihaillen siitä, miten se oikestaan ainoona noihin aikoihin pysty tuottaa sitä samanlaista biittiä, jota kuunneltiin ja josta diggailtiin Amerikan versiona.”

PEE-M: ”Biittihän oli ihan eri sitten loppupeleissä, kuin se, minkä saimme tekstien kirjoittamista varten.”

CHYDE: ”Oisko ollu niin, et jossain datasiirroissa oli ongelmaa tai muuta, mut meille kävi niin, ettei päästy riittävän ajoissa kirjottaa tohon oikeeseen biittiin. Niinpä kelattiin, et tiedetään kyl minkätyyppistä settiä on tulossa, ja tehtiin omat palat erääseenkin DJ Premier -tuotantoon, joka jääköön edelleen salaisuudeks. Hyvin ne sit natsas!”

TIEDEMIES: ”Alun perin valittiin Henkan kans eri biitti tätä varten joka muistaakseni lähettiin postissa CD:illä artisteille et pääsivät kirjottaan. En ollu sit kuitenkaa siihen tyytyväinen, joten muutama päivä ennen studioo tein ton biisissä kuultavan ja soitin sen Henkalle. Ehdotin et käytettäskin sitä ja sillä sit mentiin.”

Scratcheista:

LEIJONAMIELI: ”Tampereen hiphop-piirit on aina olleet kohtuullisen pienet ja tiiviit, joten Skemi pyysi Tiedemiestä tekeen biitin tohon posseträkkiin ja mun muistaakseni heti alusta alkaen oli ajatus, että siihen tulee skrätsihuukki, joten meikäläinen oli luonnollinen valinta tekeen se, kun FLG oli kuitenkin jo vastuussa biittipuolesta.

Tohon aikaan ei vielä ollut Seratoja tai Traktoreita, joten huukkia lähdettiin työstämään niillä vähillä Suomi-vinyyleillä, mitä mulla nyt sattui oleen tohon aikaan hallussa. Kuunneltiin biisejä ja napsittiin sieltä läppiä, jotka meidän mielestä sopi yhteen ja sai aikaan jonkinmoisen kokonaisuuden. Itse ”päästä parhaasta” -läppä siihen valikoitui siten, että suurena NYC-saundin diggailijana se oli jonkinsortin viisastelua täysin eri laitaa edustaneille Murmurecordings-ukoille.

Raaputukset meikä veteli narulle Jani Viitasen Headline-studiolla ennen kuin yhtään värssyä oli kuultu. Välineistönä toimi Teknari ja Vestaxin klassinen PMC-06 Pro -mikseri, eli tutummin Mixstick.”

Lineupista ja sen muodostamisesta:

SKEM:  ”Lineupiin otettiin parhaat joka kolkasta, paitsi kyllähän me kaikki muutkin tunnettiin sillon että olis siihen voinu päätyä joku muukin. Mut noita fiilattiin ja niillä mentiin.”

DAVO ISOTAAKI: ”Oltiin tunnettu pitkään, on hämärät muistikuvat siitä että Nuera oli Vanhalla ja mä oletan että siellä tavattiin. Pakko sanoa että mä en ihan rehellisesti sanoen muista et mistä mä nää epelit tunnen (naurua).”

CHYDE: ”En oikestaan edes muista miten se tapahtui. Tohon aikaan kaikki oli todella haipeissa jutuista, ja idiksiä ja ehdotuksia sateli sinne tänne koko ajan. Sen muistan, että messissä oltiin todennäkösesti tyyliin heti.”

HOPEE: ”Me oltiin julkastu eka omakustanne-EP ja oltiin haipissa. ”Koko Suomeen” oli tos se johtoajatus, niin totta kai käytiin reppaa huudei!”

CHYDE: ”Muistaakseni olin tavannu kaikki paitsi Mikrofonisti-dudet. Oiskohan ollu niin, ettei ees äänitetty osuuksia samoissa sessioissa? Saattaa hyvin olla. Liepo-osasto liikku jo tossa vaiheessa legendastatuksella tietenki, niinku myös Ukki omalla sarallaan. Joe tunsi tyyppejä myös skedekuvioista.”

HOPEE: ”Davon tunsin skeittiyhteyksistä ja Liepon kasetit oli tuttuja, mutta siinä tutustuttiin paremmin ja toki aina kuulumiset vaihdetaan kun nähään. Tiedemies tuotti meille tokalle studioalbumille biitin.”

PEE-M: ”Me oltiin julkaistu jotain biisejä TheFam (myöhemmin suomihiphop.com) -sivustolla. Jotenkin sitten Open Recordsin (ja Nueran) Skem oli yhteydessä ja kyseli, josko meitä kiinnostaa lähteä mukaan kokoelmalle ja yhteisbiisiin – ja sehän kiinnosti! Openin aiempi kokoelma oli tuttu, ja parhaiten siitä on jäänyt mieleen Fellazin From Now On.”

HABALEONTH: ”Sanoisin tähän ihan suoraan, että kaikki taitaa olla Tompan (Tom ”Tomppa” Rönngård alias Pee-M, toim. huom.) ansiota. Silloin Internetin tarjonta musiikin jakeluun ja verkostoitumiseen oli rajallista, mutta Tomppa osasi jotenkin olla tekemisissä oikeiden ihmisten kanssa. Toki Diabolixin kanssa tehty levy auttoi osaltaan ottamaan meidät enemmän tosissaan. Muistan kyllä kuunnelleeni Finnish Hip-Hop Compilation Vol. 1:stä tuolloin.”

HAHMO: ”Eihän meillä ollut sillon vasta kun kaksi julkaistua biisiä, joista toinen oli mukana jossain skeittileffassa, että en tiedä olivatko Skem ja kumppanit siinä tai sit jossain muualla netissä kuulleet – mutta tykkäsivät meidän meiningistä ja halusivat levylle, varsinkin Päästä parhaasta -biisille mukaan vähän uutta verta. Kyllä Open Recordsin ensimmäinen kokoelmalevy oli tuttu ja monet kierrokset soittimissa pyörinyt.”

HABALEONTH: ”En kyllä edes ymmärtänyt kuinka isosta kuviosta oli kysymys. Se rupesi valkenemaan siinä vaiheessa, kun tuli kutsu tulla nauhoittamaan lyriikat sisään studiolle Tampereelle. Niinkun oikealle studiolle ja räppiä!? Meilläkin oli jonkinlainen studio Pietarsaaressa tuohon aikaan, jossa nauhoittelimme omat jutut, sekä välillä muidenkin musakuvioita. Minulla ja Tompalla oli aiempaa bändikokemusta ennen rap-kuvioiden alkua. Tampere ja aivan aito studio säväytti silti.”

PEE-M: ”Olihan se iso juttu. Davo ja Ritarikunta oli kovia konkareita, ja me oltiin tuppukylän tulokkaita, joista harva edes oli kuullut. Oltiin todella innoissamme ja otettuja siitä, että Open Recordsin (Nueran, Liepon) äijät halusivat meidät mukaan. Olihan se nyt älytöntä!”

HAHMO: ”Mutta ei sitä sillon heti tajunnut, vasta myöhemmin valkeni että se olikin oikeasti iso juttu – eikä siis vaan meille, vaan koko suomalaiselle rap-kulttuurille – vissiin vieläkin.”

Biisintekoprosessista:

SPORT: ”Oliskohan äänitetty se Yön kitaristin Jani Viitasen studiolla? En mee takuisiin, mutta siellä kyllä niihin aikoihin ääniteltiin erinäisiä juttuja. Anyways joku rokkikukko sen äänitti, miksas ja masteroi, niihin aikoihin kun muuta ei ollut oikeen tarjolla vielä. Olisko aika kosteeta ollut muutenkin noihin aikoihin… Eli tehtiin enemmän hauskan kautta eikä niinkään tosissaan.”

DAVO ISOTAAKI: ”Mun oma muistikuva on et me lainattiin Carlokselta SL-mersu, me oltiin menossa Poriin tsiigaa jotain keikkaa ja sit me pysähdyttiin Tampereen kautta ja mä kävin räppää sen nopee. Word!:n Tumppi (Tarbash Luoti, toim. huom.) oli meidän kuskina.”

HAHMO: ”Löin pääni Haban auton oveen kun lähdettiin Pietarsaaresta, iso kuhmu tuli. Meinattiin myöhästyä junasta, hiessä juostiin laiturille ja vilkutettiin konnarille, ehdittiin nippa nappa kyytin. En oo varma oliko muuten sama konnari, jonka matkassa Skem oli muutama viikko aiemmin lähettänyt meille poltetulla CD-levyllä Päästä parhaasta -biitin (naurua). Junassa kirjotettiin lyriikat, Haba tais kirjottaa omansa vasta studiolla, joka oli muuten legendaarinen Cosmic-studio Tampereen ytimessä.”

HABALEONTH: ”Studiolla oli hyvä pöhinä, ja tuntui todella mukavalta työskennellä Open Recordsin äijien kanssa. Myös se, että sai jutella ja elää rap-kulttuuria muualla kuin omissa piireissä oli piristävää. Ennen tätä kosketus Suomen hiphop-skeneen oli suhteellisen rajallista.”

HAHMO: ”Me oltiin muistaakseni viimeiset jotka kävi äänittämässä, Davo oli just lähtenyt studiolta ennen kun me tultiin, olis varmaan kadulla moikattu jos olis tunnistettu (naurua). Kuultiin muuten vaan jotain lyhyitä pätkiä Ritarikunnan ja Davon parteista. Ja koska oikea studioaika oli kallista niin me ajateltiin jeesata Openin kavereita ja vedettiin kaikki ykkösellä purkkiin (naurua). Biitti oli meidän yllätykseksi vaihtunut, kuultiin uus biitti vasta studiolla. Kyllä Skem tais syynkin sille biitin vaihdolle kertoa mutta en muista että oliko jotain tekijänoikeushuolia vai mikä homma – se ”alkuperäinen” biittikin oli toki Tiedemiehen käsialaa, enemmän semmonen kunnon boom bap -tyylinen, ite tykkäsin siitä paljon enemmän.”

PEE-M: ”Skem sanoi nauhoituksissa, että ”Huutakaa siihen alkuun vielä jotain… Vaikka jotain tyyliin ”MIKROFONISTIT ALOTTAA!”. Ei me sitten muutakaan keksitty, joten se siihen karjaistiin.”

HAHMO: ”Sit lähdettiin Sportin ja Skemin johdolla Tampereen yöhön, sieltä vasta muutama erikoinen muisto jäikin (naurua).”

PEE-M: ”Lisäksi älyttömän iso plasmatelkkari Openin kavereiden kämpillä ja Skemin puhelimen Vitun suomirokki -soittoääni jäi myös mieleen. Aivan mahtava reissu, ja ikimuistoinen projekti.”

Videosta:

SPORT: ”No olihan se isoo ja erilaista sillon, niinkun kaikki musavideoiden tekeminen siihen aikaan. Ei ollut mitään laadukasta kuvauskalustoo vielä kuluttajien käsissä, eikä edittiohjelmia saatavilla. Jos halusi laadukkaampaa kuvaa, piti filmille painaa, mikä oli äärimmäisen kallista. Eli kuvaamaan kun lähdettiin, piti olla kuvakässärit ja tarkat suunnitelmat, koska filmiä oli vain x-määrä ajallisesti käytettävissä. Ei voinut roiskia meneen ja sit fiilistellä editissä et mitäs tuli kuvattua.”

MARKO JATKOLA: ”Olin ekaa vuotta TTVO:ssa opiskelemassa ja tää video oli ihan ensimmäinen musavideo, mitä oon koskaan tehnyt. Tätä ennen olin tehnyt lähinnä vain skedevideoita. En muista miten tai kuka muhun otti yhteyttä, mutta sen muistan, että siinä vaiheessa kun kuulin, että pääsen tekeen kaiken filkalle suostuin heti. Se oli luksusta. Openin jätkät kerto nopeesti omat ideat ja sit lisäsin siihen soppaan kaikki omat ideani ja runko olikin siinä. Piirtelin ihan helvetin tarkat storarit, kun filkalle ei paljon sillon turhia tuutattu. Muistan että siihen tongittiin kavereiden jääkaapeista kaikki pienetkin filkanpätkät käyttöön. Prosessi oli kyllä hektinen… Pää jäässä painettiin pitkin ja poikin Suomea kuvailemassa. Oli suht rankka rupeama pienessä ajassa näin ohjaajan näkökulmasta, mutta samaan aikaan helvetin hauskaa tekemistä. Jäänyt erityisesti mieleen automatkoilla kaupungista kaupunkiin se Skemin viljelemä arveluttava huumori (naurua).”

SKEM: ”Video kuvattiin muistaakseni 24 tunnin aikana, eli oli aikamoinen rundaus ja roudaus. Se kuvattiin filkalle mikä asetti ihan omat haasteet valojen ja kaiken kaluston suhteen. Meillä oli onneks ”pro” opiskelijaryhmä, jolle se tietysti oli upee tilaisuus kun siihen aikaan se kuvaaminen oli muistaakseni aika tyyristä. Kamavuokrat ja sitten sen filmin kanssa puljaus, kehittäminen ja niin edelleen. Kaikki oli aika loppu mutta tyytyväisiä.”

LEIJONAMIELI: ”Videon kuvauksissa muistan kelanneeni, että ”tää auditorio-idea on ihan perseestä” ja sen, että liikoja ottoja ei tehty, koska filmi oli kusipäisen kallista.”

HABALEONTH: ”Se toinen hetki, jolloin käsitin kuinka isosta kuviosta oli kysymys, oli hetki jolloin videotuotannon porukka levy-yhtiön kera rantautui Pietarsaareen. Valoja ja laitteistoa pystytettiin lumisateessa keskellä kaupunkia sijaitsevaan puistoon. Keräsimme kaikki kaverit mukaan esiintymään, kävimme maskeerauksessa ja elimme unelmaa. Nykyään, näin nelikymppisenä perheenisänä, tuo kaikki kuulostaa kyllä suhteellisen huvittavalta ja hämmentävältä.”

PEE-M: ”Mä olin silloisessa puhelinliikkeessä viikonloppuisin töissä ja menin ruokatunnilla työvaatetus päällä katsomaan kun Openin kaverit ja videoporukka viritteli Koulupuiston lavalle vehkeitä ja muistan Skemin ensisanat: ”Jahas, mikäs perkeleen stuertti sieltä tulee?”. Itse kuvauksissa satoi muistaakseni räntää ja räkä valui nenästä. Saatiin paljon kavereita, tuttuja ja tutun tuttuja mukaan heilumaan lavalle, mikä oli mahtava juttu. Musavideon kuvaus oli uutta, ja oli kokonaisuudessaan mielenkiintoinen proggis. Iso juttu.”

HAHMO: ”Se oli todella hienoa, sää ei ollut mikään otollinen mutta ei se menoa haitannut. Vaikka pidempäänhän siinä kuvausprosessissa meni mitä kukaan osasi odottaa, koska sää tosiaan oli mitä oli ja oikealle filmille kuvattiin, kalusto oli maailmanluokkaa ja tekijät ammattilaisia, ainakin kameran takana (naurua). Mehän nyt vaan mentiin sinne lähinnä ison kaveriporukan kanssa kameran eteen heilumaan, pitämään hauskaa ja edustamaan. Meidän video-osuuden idea tais olla Open Recordsin kavereiden, että olis hienoa jos saatais joku Pietarsaaren tunnettu maamerkki kuviin, kun Davolla ja Ritarikunnallakin on kuulemma videolla tuttuja lokaatioita Helsingistä ja Turusta, olihan niillä (naurua). Noh, videohan sitten mentiin ja kuvattiin Jeppiksen (Pietarsaaren lempinimi) ”tunnetun” Koulupuiston esiintymislavalla, tarkoitus oli että taustalla näkyisi Pohjoismaiden suurin kello, nimittäin Strengbergin tupakkatehtaan kello. Eipä näkynyt.”

CHYDE: ”Videoo päästiin kuvaa Blankoon, joka tunnetusti tekstissäki mainitaan. Jengiä piti kai tulla mestoille enemmänki, mut oon hyvin ylpee, että meidän palassa lopulta on just noi tyypit. Kaikki meidän palassa näkyvät ihmiset on hyvin tärkeitä edelleen. Teknisesti videon teko oli tohon aikaan ajatellen tosi edistyksellistä, ja saattaa olla et oltiin aika puuduksissa session jälkeen.”

SKEM: ”Ainoo minkä muistan oli että kun vikana kuvattiin stadissa niin Ukki tai Kettu (Edu Kehäkettunen, toim. huom.) tai joku niistä rupes kiukutteleen että ei haluu kuvata tai jotain. Sit käytiin hakeen tupakka-aski siitä eduskuntatalon vierestä baarista ja sit ne suostu kuvaan. Kirottiin että vittuku tulee kalliiks, ravintolahinnoilla (naurua).”

MARKO JATKOLA: “Se oli hyvällä tavalla hämmentävä kiertue pitkin Suomea. Pietarsaari-Turku-Helsinki. Ja hauska, kun Davo on entinen skeittari, niin meillä tuli tavallaan siinä sellanen ”mitä vittua” -tapaaminen. Davo ties mut paremmin skeittaamisesta, kun mie hänet räppäämisestä.”

Palautteesta:

HAHMO: ”Pakko sanoa aika kliseisesti, että yli genre- ja sukupolvirajojen se ainakin kiinnosti ja lähes pelkästään positiivista palautetta tuli. Radiosoittoa, kuukauden video Jyrkissä ja niin edelleen. Kaikki tiesi, oli kuullut biisin ja nähnyt videon. Sillon olis muuten ollut keikkahommissa vientiä.”

HABALEONTH: ”Palautetta tuli kyllä jonkin verran. Sanoisin että se oli pääasiassa positiivista. Myös paikallinen sanomalehdistö kiinnostui aiheesta, ja lehtijuttuja ja haastatteluita tehtiin jonkin verran. Käsittääkseni videota näytettiin silloisella MoonTV:llä enemmän kuin muualla, mutta tämä kanava ei näkynyt Pietarsaaressa eikä Vaasassa. Näistä asioista en ole niinkään varma. Ylen Radiomafia kuitenkin kuului Pohjanmaalla, ja siellähän biisiä soitettiin ihan mukavasti. Joku muistaakseni tuli kadulla joskus sanomaan, että ”Hei ooksä siinä biisissä, missä sanotaan Pietarsaari”. Veikkaan että jonkun verran meillä oli mainetta Pohjanmaan alueella sen jälkeen kun tuo biisi julkaistiin. Videon ja muutamien keikkojen jälkeen huomasin, ettei lavalla oleminen ole ehkä se oma juttu. Esiintyminen ei sinällään ollut ongelma, enemmänkin se valokeilassa oleminen. Olen bänditouhuissa ennemmin se taustalla oleva kitaristi kuin kirkkain tähti. Minun paikkani otti Sami Tervaskangas (MC-nimeltään Varas, toim. huom.), jonka kanssa Mikrofonistit jatkoivat eteenpäin.”

PEE-M: ”Muistan että foorumeilla (thefam.cjb.net, vai oliko jo suomihiphop.com?) biisi jakoi paljon mielipiteitä artistien välillä, mikä ei ole lainkaan outoa ottaen huomioon, että Davolla, Ritarikunnalla ja meillä on hyvin eriävät tyylit. Itse olin mukana Mikrofonisteissa noin vuodet 1999-2004. Viimeinen nauhoitus mun osalta taisi olla Vitut räpille.”

Suomalaisesta hiphopista vuonna 2000:

CHYDE: ”Säätäminen oli todella kovaa, ja tuntu maailman parhaalta. Tossa vaiheessa kukaan ei kuitenkaan kelannu varsinaisesti niin (ku esimerkiksi jo kymmenen vuotta myöhemmin), että hommalla vois jotenki oikeesti rikastua tai muuta sellaista… Mikä oliki mahtavaa; totta kai kaikilla oli omat tapansa ja tavotteensa tekemiseen, mut enimmäkseen uskottiin vaan siihen omaan juttuun – niin ihan siihen itse tuottamaansa kamppeeseen, ku räppiin yleensä.”

TIEDEMIES: ”Aika lailla kokonaan musan ympärillä pyöri elämä et oltiin just syksyllä 2000 sainattu Pokolle ja julkastu eka Flegmaatikot-sinkku Ei epäilystä. Jotenki kaikki tapahtu tosi nopeeta ku viä ’99 julkastiin sadan kappaleen erä omakustannekasettia jota myytiin Tampereella kädestä käteen ja haaveiltiin keikoista ja sit yhtäkkiä ollaanki levy-yhtiöllä, kiertueella ja äänitetään oikeissa studioissa ja tehään tämmösiä juttuja.”

CHYDE: ”Vaikka toi jakso myöhemmin ajatellen ei ehkä ollutkaan se kaikkein isoin suomiräppipala historiassa, siis myynnillisesti ja niin edelleen, niin energia oli kyl todella jees. Noilta ajoilta on myös erittäin hyviä ihmissuhteita ihan kaikilla tasoilla edelleen tallessa.”

HOPEE: ”Oli hauskaa ajella ympäri Suomea ja tehä keikkoja. Asenneongelma tekniikan ihmisten kesken keikkapaikoilla oli kyllä valtava, levysoittimet käsittämätön instrumentti eikä räppiä pidetty oikeana musiikkina. Siinä sai taistella olemassaolon puolesta. Nykyään on aina tervetullut olo keikkapaikoille.”

CHYDE: ”Säkeistössäni oli toki piikki Fintelligensille. Se oli tota ton ajan linjaa jotenki; tavallaan aika perusnokittelua. Iso osa niin sanotusta kentästä koki, että Rähinä-jäbät hakee liian isoa roolia tai jotain sinne päin. Ei ne tietenkää tohon mitään vastanneet, miks olis; me oltiin todella pieniä tekijöitä verrattuna niihin, lähes kaikilla tasoilla. Selvyyden vuoks sanottakoon, että huolimatta esimerkiksi tosta heitosta, ja ton tietyn aikavälin naureskelusta, oon alusta asti arvostanu niiden grindia ja sitä, miten tavoitteellisesti ne on duuniaan tehneet. Itsestä ei ollu sellaseen silloin, eikä oikeen ole edelleenkään. Oon tyytyväinen sekä siitä, mihin esimerkiksi Elastinen on hommillaan päässy, että siitä, että itse en ole samanlaisissa kuvioissa. Mut kyl mä ton versenpalan edelleen allekirjotan, samoin ku monia muita kohtia biisistä.”

SKEM: ”Meillä oli muuten diili Davon kanssa, mutta molemmat osapuolet oli aika saamattomia. Ei ollu sitä kunnon nälkää, se on tää hyvinvointivaltion kirous. Me eletään kyllä nyt ihan eri asenteella, Davosta en tiä.”

HABALEONTH: “Jotenkin hiphopin nousu näinkin isoksi jutuksi oli mielestäni havaittavissa jo silloin. Voi toki olla, että muut ovat toista mieltä. 90-luvun lopussa huomasin, että joka paikassa oli meneillään jotain pientä toimintaa. Kulttuuri tuntui jo silloin uskottavalta ja aktiiviselta, ja eri puolella Suomea oli selkeästi jotenkin paikallinen sävy tekemisessä. Se tuntuu nyt jälkeenpäin katsottuna tärkeältä asialta. Sen sijaan se, että vuonna 2020 vastailen kysymyksiin koskien tekemäämme kimppabiisiä, ja jota vieläpä pidetään genren klassikkona, tuntuu uskomattomalta. Olen totta kai ylpeä tuotoksesta. Mielestäni se on kestänyt hyvin aikaa, vaikka miehet ovat hiukan vanhentuneet.”

PEE-M: ”Oli mahtavaa päästä mukaan niin Päästä parhaasta -biisiin kuin kokoelmalevyillekin. Hyviä muistoja jäi paljon. Kyllähän merkkejä hiphopin noususta alkoi näkyä jo tuolloin, mutta se, että suomihiphop olisi näinkin näkyvästi esillä valtavirtamediassa – kuin mitä se tänään on – tuntui kyllä kaukaiselta ajatukselta. Sitäkään en kyllä tajunnut, että oltiin mukana jossain, mitä myöhemmin pidettäisiin klassikkona. En taida osata edelleenkään ajatella niin.”

Klassikkostatuksesta:

SKEM: ”No ei kukaan tehny tommosia biisejä tai saati sitten videoita. Että kyllä sille helposti klassikkostatuksen voi antaa.”

SPORT: ”Siinä tuotiin ekaa kertaa samalle biisille läpileikkaus suomiräpistä ja kuinka sitä tehtiin jo ympäri Suomen omanlaisilla fleivoreilla.”

TIEDEMIES: ”Lähinnä ehkä hyvä fiilis vaa aina ku kuulee, oli siisti olla tämmösessä mukana. Kyl mun mielestä biisi edelleen toimii, hyvin kestäny aikaa. Biitissä ehkä nykyää tekisin jotain juttuja eri lailla mutta ihan OK:lta sekin kuulostaa.”

HOPEE: ”Biisi on hyvin tuotettu ja oman aikansa kuuloinen, aito kotimainen rap-klassikko. Meillä on paljon lyhyitä pätkiä DJ-vetoisessa livesetissä ja tämäkin usein päätyy osaksi jotain potpourria. Biisissä on hyvä energia sekä tekstissä että räpeissä. Omat ennustukset osuivat aika lailla oikeaan, mistä sopii olla ihan ylpeä. Toivotaan et maan alla tavataan taas uudestaan!”

CHYDE: ”Omista teksteistä kuulee, et oli tarve päteä teknisemmällä kamalla ku omissa biiseissä suurimmalta osin. Toki osa noist vuosituhannen alun jutuista muutenki hämmentää nykysin; miten mä oon vaivautunu hioo tavuja tollee, hahah! Hess Gruberista en puhuis tänä päivänä, mut en puhunu tuolloinkaan! Joen pala tässä on meiltä se selkeesti parhaiten jengin mieleen jääny.”

HOPEE: ”Yösyöpöttelyn lopetin vuosituhannen vaihteessa. Kapakit kyllä edelleen elinvoimaisia klassikoita Turun yössä. Erikoinen tilanne on se itsessään että niitä laineja kuulee edelleen toisinaan…”

CHYDE: ”Onhan tosta kiva osuuksia vetää medley-juttujen joukossa edelleen; yleisö lähes joka paikassa huutaa punchit, mikä meille ei niin tavallista muuten oo. Voi olla et pitäs joskus taas vaivautuu kirjottaa samaan tyyliin. Mut siis all in all, onhan toi aikansa kuva, eikä sitä sellasenaan enää uudestaan tekis.”

LEIJONAMIELI: ”Biisi on edelleen ihan potkiva, tosin ei tää mun mielestä aikakautensa parhaimmistoon oo kuulunut koskaan. Mun mielipiteillä ei oo mitään merkitystä, kun kelataan tän biisin klassikostatusta: Kukapa aikakautelainen nyt ei muistaisi noita versejä ulkoa ja olisi mennyt kännissä Hesen kautta himaan, silleen että Hopeen ääni alkaa soimaan päässä.”