Valokuvaaja kokoaa tärkeimmät otoksensa tältä vuodelta yksiin kansiin.
Kameran kanssa liikkuvan Iiro Kuosmasen kasvot ovat tulleet viime vuosina tutuiksi monille aktiivisille keikkakävijöille. Nyt parin vuoden ajan kuvanneelta helsinkiläiseltä valokuvaajalta on tulossa oma kirja, johon hän kokoaa kaksikymmentä itselleen tärkeintä kuvaa kuluvalta vuodelta.
Pehmeäkantisessa kuvakirjassa tulee olemaan vahvasti esillä kotimainen rap-kulttuuri. Se on vähintääkin luonnollista, sillä 18-vuotias Kuosmanen on paitsi räppidiggari niin myös Eevil Stöön luotsaaman Katakombi Recordsin luottokuvaaja.
Kansien välissä tullaan näkemään muun muassa potretteja ja behind the scenes -kuvia. Lisäksi mukana pittimateriaalia sekä rap- että hardcore-keikoilta.
Klangi päätti haastatella valokuvaajaa ja antaa hänen esitellä muutaman ottamistaan kuvista. Näitä kuvia ei tulla näkemään itse kirjassa.
Ghostemane ja Iiro Kuosmanen Blockfesteillä kesällä 2019.
Max Beck
Milloin aloitit kuvaamisen?
”Mun kuvaushommat alko keväällä 2017, asuin vielä tuolloin vanhempieni luona Tampereella. Viikonloppuisin matkustin Helsinkiin katsomaan paikallisia ja ulkomaisia punk-bändejä. Useimmiten kuvasin puhelimella ja kiinnostus valokuvaamiseen alkoi löytymään.
Kaveri joka järkkäsi Suvilahden Oranssilla keikkoja ehdotti että tulisin kuvaamaan hänen alakulttuurifestarinsa. Etsin samoihin aikoihin jatko-opiskelupaikkaa ja sen festariviikonlopun tuloksena päädyin hakemaan opiskelupaikkaa Helsingin ammattiopiston valokuvauslinjalta, jonne pääsin.
Muutin syksyllä 2017 Helsinkiin ja keikkakuvaus opintojen ohella jatkui. Samoihin aikoihin rupesin kuvaamaan rap-keikkoja: kaverit olivat soittaneet Eevil Stöön, Versace Henrikin ja DJ Kridlokkin musiikkia ja päätin että noita pitää päästä kuvaamaan.
Kasasin punk-keikoilta portfolion, jonka avulla pääsin kuvaamaan paikallisia rap-artisteja. Vielä tuolloin kuvasin oikeastaan mitä tahansa mitä kavereilla ja tutuilla tuli mieleen kysyä, koirakuvista autoihin asti. Nykyään kuvaan pitkälti pelkästään tapahtumia, potretteja ja promokuvia.”
Miten yhteistyösi Eevil Stöön kanssa sai alkunsa?
”Mun yhteistyö Eevil Stöön kanssa alkoi täysin sattumalta. Olin kuvannut Stöön neljästä viiteen kertaan ja lähettänyt kuvat somen kautta. Ensimmäisillä Mellakka-festivaaleilla 2018, Stöö lähestyi mua ja sanoi että olis siisti tehdä yhteistyötä. Pari viikkoa myöhemmin kuvasin Stöölle ja Kubelle heidän keikan Blockfestien päälavalla.
Samoihin aikoihin Katakombi Records syntyi ja kuvattiinkin Eevil Stöön ja Koksu Koon kanssa ensimmäiset promotkuvat, joista yksi komeilee Internetil ei oo tunteit -EP:n kannessa Asmo Raimoahon toteuttamana digiversiona.”
”JPEGMAFIA:n kuvaus Ruisrockissa oli ehdottomasti yksi tän vuoden siisteimmistä jutuista. Artisti esiintyi Sateenkaari-lavalla, yleisöä ei ollut hirveesti mutta keikka oli todella energinen alusta loppuun saakka. Ensimmäisen kolmen biisin aikana artisti kävi yleisön seassa useasti.”
Kuvaat tällä hetkellä etenkin hardcore- ja rap-keikkoja. Miksi olet erikoistunut nimenomaan niihin?
”Kuvaan rap- ja hardcore-keikkoja koska ne ovat ne genret joita kuuntelen eniten. Jos musiikista pitää ja nauttii, keskittyy artistin tai bändin kuvaamiseen ihan eri tavalla.”
Mikä sai sinut jättämään punk-keikkojen kuvaamisen vähemmälle?
”Siirryin punk-kuvauksesta aika nopeasti hardcoreen, ehkä kavereiden mukana mutta myös siksi, että esimerkiksi huumeiden käyttö ja viinaan sammuminen on hardcore-keikoilla aika harvinaista punk-keikkoihin verrattuna. Musiikki muuttui raskaammaksi ja yhtäkkiä tönimisen sijaan pitissä heitettiin kierrepotkuja ja jengi sai oikeesti turpaan.”
”Ski Maskin Blockfest-keikka jäi mieleen. Kaikki kuvaajat ohjeistettiin seisomaan turva-aitojen välillä sijaitsevalle kulkuväylälle, sillä crowdsurfaajia oli tulossa, paljon. Ensimmäinen biisi lähti soimaan, joku heitti viinit niskaan ja yleisö villiintyi. Olin Ghostemanen crewissä joten pääsin kuvaamaan myös lavalta, oheinen kuva on oma suosikkini. Ski Mask esiintyi sukkasilteen mutta se ei estänyt meininkiä tai lavarakenteisiin kiipeämistä.”
Miten hardcore- ja rap-keikkojen kuvaaminen poikkeaa toisistaan?
”Hardcore-keikat on kuvausympäristönä tosi vaarallisia ja ehkä just sen takia ne kiehtoo mua eniten, kaikilla on sellanen jatkuva hyökkäysmode päällä siitä adrenaliinin määrästä mikä siellä vallitsee. Niiltä saa visuaalisesti todella siistejä kuvia ja koskaan ei tiedä mitä tapahtuu.
Rap-keikat on puolestaan hyvä vastapaino hardcorelle. Saa keskittyä pelkästään kuvaamiseen ja keikoista nauttimiseen, ilman että tarvii miettiä milloin joku potkasee takaraivoon. Oon myös huomannut että Helsingissä tosi moni rap-skenen tekijä vaikuttaa myös hardcore/punk-skenessä – esimerkiksi Laineen Kasperilla on oma baari LPRHC Festeillä.”
Kokoat kuvakirjaasi itsellesi tärkeimmät otokset tältä vuodelta. Tuleeko kirjassa olemaan kuvien ohella tekstiä?
”Mukaan saattaa tulla myös tekstiä. Vaikka pidänkin siitä että kuva jää katsojan tulkittavaksi, on jokaisen kuvan takana tarina kerrottavana.”
Kuosmasen toistaiseksi nimeämättömästä omakustannekirjasta julkaistaan pieni painos 31. joulukuuta. Tarkemmat tiedot julkistetaan myöhemmin. Kannen näet alta.
