Artistin toisella singlellä luodaan toivoa kaikille paremmasta maailmasta.
Faruk Nazeri on isä ja räppiä rakastava pedagogi, joka on myös itsekin ehtinyt luoda uraa musiikkirintamalla. Parhaillaan Nazeri tekee tohtoriopintoja Tampereen yliopistolla. Väitöskirjassaan Nazeri tutkii ulkomaalaistaustaisten nuorten Pisa-tuloksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
– Pääasiassa tutkin sitä, että minkä takia näillä ulkomaalaistaustaisilla oppilailla näyttää olevan systemaattisesti heikommat Pisa-tulokset kuin valtaväestöllä ja mistä se johtuu. Pyrin väitöskirjassa selvittämään myös sitä, kuinka paljon ympäristö vaikuttaa osaamistuloksiin ja ylipäätään mitataanko näiden oppilaiden osaamista oikeilla välineillä.
Yksittäisiä vaikuttavia tekijöitä ovat Nazerin mukaan esimerkiksi vanhempien sosioekonominen tausta, koulun käytössä olevat resurssit tai oppilaiden tuen tarve.
– Yritän tutkia mahdollisimman monia samanaikaisesti vaikuttavia tekijöitä ja löytää sieltä ne eniten esiin ponnahtavat tekijät.
Väitöskirjatutkielmalla ja sillä saaduilla vastauksilla Nazeri toivoo myös voivansa viedä asioita eteenpäin.
– Tavoitteena olis tulosten pohjalta ehdottaa suoraan opetushallituksen suuntaan, että minkälaisilla toimenpiteillä voitaisiin lähteä korjaamaan asioita ja sitä kautta myös parantamaan systeemiä kokonaisuudessaan.
Väitöskirjan ohella Nazeri tekee jonkin verran opinnäytetyöohjausta sekä opettaa tilastollisen analyysin menetelmiä yliopistolla. Lisäksi takana on myös kokemusta koulunkäyntiavustajan, nuoriso-ohjaajan ja luokanopettajan tehtävistä. Opettajana työskentely on jättänyt Nazerille käteen paljon sellaista, joka kulkee miehen matkassa myös muualla elämässä. Erityisenä Nazeri mainitsee oppimiskokemuksen:
– Mä en oo ikinä kokenu arvokkaampaa tunnetta kuin se, että oot vääntäny jonku oppilaan kaa tietyn asian ja sit yhdessä huomaatte, kuinka oppimista tapahtuu. Must oppimiskokemus on niin arvokasta, että mä jotenkin rakastan sitä. Varsinkin kun itse havaitsee oppivansa tai oppineensa uutta, niin se on jotenki tosi käsinkoskeltavaa.
Alun perin Nazeri haaveili näyttelijäntyöstä. Ovet teatterikorkeakouluun eivät kuitenkaan auenneet – useammasta yrityksestä huolimatta. Kasvatusala on kuitenkin kulkenut Nazerin matkassa jo pitkään ennen varsinaista kouluttautumista.
– Oon itseasiassa ajautunut opehommiin sillä tavalla, että oon ensin ollu koulunkäyntiavustajana, mitä kautta oon menny lastensuojelun ohjaajaksi, jonka myötä alkanu tekee siellä myös opettajan sijaisuuksii, Nazeri muistelee ja jatkaa:
– Oikeastaan kun lopetin haaveilun siitä näyttelijänurasta, niin otin elämässä semmosen asenteen, että nyt loppuu vastavirtaan soutaminen. Ajelehditaan enemmänkin sinne, mihin elämä vie. Oon tosi onnekas, että virta vei lopulta siihen paikkaan, missä mul on nyt tosi hyvä olla. Ei must tutkijaa pitänyt tulla, vaan ajauduin ikään kuin vahingossa semmoseen kurssiin, missä lopulta kiinnostuin tutkimisesta ja lakkasin puskemasta asioita mihinkään tiettyyn suuntaan.
Musiikin saralla Nazeri tunnetaan artistinimellä Q. Artistina Q on toiminut viimeisen kahden vuoden ajan, joskin musiikkibisneksessä hän on toiminut taka-alalla eri rooleissa reilun vuosikymmenen verran.
– Omaa musiikkia oon julkaissut nyt vuoden verran, mutta itse tekemistä on treenannu kahden vuoden ajan.
Haave oman musikkiin tekemisestä on kytenyt mielessä siitä lähtien, kun artisti kuunteli nuorempana ensimmäisiä suomiräp-biisejä. Erityisesti Pyhimyksellä on ollut merkittävä rooli paitsi musiikin tekemisen myös suomen kielen ja uuden oppimisen saralla.
– Oon muuttanu Suomeen 12-vuotiaana ja opetellut suomen kieltä ja Pyhimyksen musiikki on toiminu itelle semmosena hyvänä suomen kielen opettajana ja tietyl tavalla mielenkiintona suomen kieltä kohtaan.
Q:n tie tutkijana ja opettajana risteää myös musiikin kanssa, sillä vaikutteita kappaleisiin kulkeutuu paitsi tutkittavista aihealueista myös luovan kielenkäytön saralta:
– Ehkä kutsuisin mun tekemää musiikkia kokonaisvaltaisesti pedagogisena räppinä. Opettajuus ja tutkiminen näkyy puolestaan siinä, että tykkään tutkia yhteiskunnan eri ilmiöitä, mikä näkyy mun musiikissa tietynlaisina oivalluksina. Lisäksi tykkään käyttää suomen kieltä mahdollisimman luovasti. Suomen kieli kun antaa niin paljon vapauksia ja on jotenkin niin rikas kieli. Ehkä se oma pedagoginen opettajan asenne näkyy juurikin siinä, että haluan käyttää suomen kielen hienoutta ja sen sanoja tietyllä tavalla, Q kuvailee ja jatkaa:
– Voisikin sanoa, että pedagogiikka, kieli ja sosiaalipsykologia muodostavat omassa musiikissa sellaisen oman pyhän kolminaisuuden.
Vuosien saatossa Q on käynyt läpi eri vaiheita sekä luonut uraa tutkijana, jonka rinnalla musiikki on myös kulkenut jo pitkään osana artistin elämää. Tietynlaista oikeaa rakoa omalle musiikille ja sen tekemiselle ei ole kuitenkaan kunnolla löytynyt aikaisemmin elämässä:
– Sen jälkeen kun valmistuin opettajaksi ja aloin tekee tutkijan hommii, niin se rako musiikkiin vain syntyi vähän kuin itsestään ja se oma valmius tehdä musiikkia oli vihdoin sellainen, että nyt mä pystyn tekemään sen tasoista musaa, johon oon ite tyytyväinen.
Q:n viimeisin single, Perimies, julkaistiin kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta. Tuoreen julkaisun tuotannosta ovat vastuussa DJ Sweedy ja X. Kappale käsittelee paitsi sukupuolikysymystä räpissä myös yleistä yhteiskunnan asettamaa miehenmallia.
– Suomiräpissä tietyt miespuoliset artistit käyttää hyvin herjaavia ja halventavia sanoja naisista ja sen vastapainoksi on tullut naisräppäreitä, jotka vastaa ihan samalla tavalla siihen keskusteluun. Kuitenkin tavoitteena on tasa-arvo, mutta keinot sen saavuttamiseen on tuntunu olevan ikään kuin vihaan vastaaminen vihalla. Tää häiritsi mua suunnattoman paljon, että jos me pyritään poistamaan epätasa-arvoisuus, misogynia ja herjaaminen räpistä pois, niin eihän me saada niitä sillä tavalla poistettua, että me herjataan toisiamme ja harjoitetaan misandriaa. Enemmänkin sillä vain kasvatetaan ääriajattelua.
Ensimmäinen versio biisistä syntyi miestenpäivänä, joka sai hyvän vastaanoton. Mieheyttä ja siihen kohdistettuja yhteiskunnan raameja käsittelevää tematiikka Q päätti toisella versellä laajentaa suomiräpissä tapahtuvaan keskusteluun koskien sukupuolten välistä herjaamista. Kappaleen voi siis sanoa muodostuvan niin ikään kahdesta teemasta, joista molemmissa mieheys on kuitenkin yhä keskeisessä roolissa.
– Feminismi on tasa-arvolle välttämätön väline ja me ollaan päästy sen kanssa tosi pitkälle. Yritän tällä biisillä viestiä sitä, että me ei saavuteta tasa-arvoa sillä, että me sörkitään, tökitään ja halveksutaan sitä toista osapuolta. Noilla keinoilla me ajaudutaan kauemmas tasa-arvosta.
Q kertoo olevansa myös huolissaan nuorten altistumisesta sosiaalisen median vaikutteille ja ajatuksille, jotka luovat jo valmiiksi negatiivisia ennakkoluuloja.
– 17-vuotiaan tytön isänä oon rehellisesti huolissani siitä, että kasvaako mun tyttärellä esimerkiksi Tiktokin kautta sellanen suhde miehiin, joka ei ole terveellä pohjalla – ilman omia kokemuksia. Ongelmat pitää tietysti pystyä nostaa esiin niin, että yritetään ratkaista ne eikä läimäytellä toinen toisiamme.
Q toivoo, että asioista voitaisiin käydä keskustelua aggressiivisen ja tökittelevän vastakkainasettelun sijaan. Erityisesti suuren yleisö- ja seuraajakunnan omaavien vaikuttajien ja musiikintekijöiden artisti toivoisi muistavan, kuinka paljon heillä on valtaa omalla alustallaan ja sitä kautta myös vastuu siitä, millä sanoilla asioista puhutaan:
– Yhdessä mun biisin lainissa sanotaan, että räppi on kuin peili, mikä tarkoittaa käytännössä yhteiskunnan ongelmien heijastumista räpin kautta ulos. Mä siis näen, että syyt on aidot, minkä takia tällaista musiikkia tehdään, koska sitä kautta heijastetaan omia tunteita ja kokemuksia. Sitä ei monesti muisteta, että räppi on kuitenkin myös vallankäyttöä. Kun sulla on seuraajia, niin sulla on myös valtaa, Q kuvailee ja summaa:
– Me tunnutaan unohtavan, että me kaikki ollaan lopulta samojen rakenteiden uhreja, enemmän tai vähemmän. Jos me tää ymmärretään, niin se empatia ja sitä kautta vahvistuva molemminpuolinen ymmärrys on varmasti paljon suurempi.
