Tuoreella posseraidalla kuullaan Pohjanmaan rap-konkareita.
Useimmilla räppipäillä on yhä muistissa viime vuosikymmenellä jonkinasteiseksi trendiksi muodostuneet kaupunkikohtaiset posseraidat, joista osan ympärille kasvoi isompiakin projekteja. Tänä kesänä niille on saatu jatkoa alueellisesti astetta laajemmassa mittakaavassa: kesäkuussa Lapin 998 iski kuin leka, ja nyt ääneen pääsee Pohjanmaa.
Penny Harlinin tuore Mä oon niin Pohjanmaa kokoaa samalle raidalle kahden muun vaasalaisen lisäksi Pietarsaaressa ja Kokkolassa vaikuttaneita rap-kentän veteraaneja. Mukana ovat duonakin musiikkia tehneet Kuningas Pähkinä ja Setä Tamu sekä takavuosina yhteisen Avaintekijät-kokoonpanon muodostaneet Alamaa, Eetee ja Solonen.
Pitkän linjan tekijöitä yhdistää rakkaus kotikulmiaan kohtaan, mutta artisteina heistä jokaisella on oma tunnistettava tyylinsä. Yhteisenä piirteenä voidaan silti pitää ainakin sitä, että jokainen ämsee raidalla sylkee suoraselkäisesti ja selkeästi ilman turhaa teknistä kikkailua.
Suomalaista hiphop-kulttuuria vähänkään pidempään seuranneille kappaleen fiittaajat ovat todennäköisesti tiedossa. Mutta kuka on posseraidan takana oleva tuottaja, räppäri ja biisinkirjoittaja?
Köyhän miehen Renny
Ihan aloittelijasta Penny Harlinin kohdalla ei todellakaan puhuta, sillä ensimmäiset rap-kokeilunsa hän teki jo vuonna 1996 – englanniksi, totta kai.
– Siihen aikaan ei vielä joka taloudessa ollut edes tietokonetta, joten lähes päivittäin suunnistin ystäväni luokse, jolla oli Fast Tracker -ohjelmisto koneellaan. Siitä se ajatus sitten lähti, 38-vuotias Penny Harlin kertaa.
1990-luvun lähestyessä loppuaan artistilla oli lopultakin käytössään oma tietokone, ja samoihin aikoihin kielikin vaihtui suomeen. Ensimmäiset omakustanneprojektit olivat ulkona vuosituhannen taitteessa.
– Vuonna 2000 perustettiin sitten Sanavalmiusjoukot ja samana vuonna julkaistiin ensimmäinen EP. Silloin Anttilan Top Ten otti meidän levyjä myyntiin ja ei menny kauaakaan, kun sieltä soitettiin, että tuokaa lisää ja paljon. Suomirap oli uutta ja kuumaa kamaa silloin. Muistan kun kerrostalon naapurikin, jota en tuntenut luukutti täysiä meidän musaa, vaasalainen nauraa.
Kokoonpano pääsi muun muassa mukaan Open Recordsin Suomi Hip Hop -kokoelma 3:lle, jonka houstina toimi MoonTV:n Word!-ohjelman Tarbash Luoti. Sanavalmiusjoukot lopetti kuitenkin useiden muiden suomihiphop-buumin aikaan aloittaneiden ryhmien tapaan vuosien 2005-2006 paikkeilla, mistä seurasi sooloilu useilla aliaksilla.
Viime vuosina niistä paikkansa on vakiinnuttanut nimi Penny Harlin, jonka inspiraation lähteen päättelemisen ei pitäisi vaatia liikaa yhdeltäkään suomalaiselta. Mutta miksi inspiraationa nimelle on toiminut nimenomaan maailmallakin tunnettu suomalaisohjaaja Renny Harlin?
– Renny on yks mun idoleista. Hän on tehny aivan huikeen uran ulkomailla, todellinen bossman. Mulla tuli yhdessä vaiheessa sellainen tilanne, kun Suomessa koittaa tehdä tuottajaprojektia vähemmän tunnettuna nimenä, niin on todellisia haasteita saada hyviä vokalisteja mukaan. Mun käsitys on, että eka tsekataan IG-seuraajien määrä ja levy-yhtiö ennen kuin edes kuunnellaan biisiä. Se on aika “sad case”, että musiikkia tehdään sillä mentaliteetillä, että laskelmoidaan hyötysuhdetta. Kelasin, että maailma on täynnä todella lahjakkaita vokalisteja, että minkä ihmeen takia mun pitäis rajoittaa mun reviiri ainoastaan Suomeen. Mä haluan tehdä hyvää musiikkia lahjakkaiden artistien kanssa oli niillä paljo hypee tai ei, sellanen ei merkkaa mulle, artisti avaa.
– Sitten mä päätin, että keksin myös kansainvälisesti toimivan artistinimen ja tää Penny on sellainen köyhän miehen versio Rennystä. Se oli mun mielestä hyvä nimi ja samalla hyvä läppä, sekä kunnianosoitus Rennylle.
Jäätävä polte
Kuten tuottajalevyprojektistakin on ehkä mahdollista päätellä, tuottaa Penny Harlin kaikki nimensä alla julkaistut kappaleet itse. Uusi single ei tee poikkeusta kaavaan.
Biitti sai artistin mukaan alkunsa todella nopeasti ja vaivattomasti hänen istuttuaan iltaa omalla kellaristudiollaan kitaristinsa Carlos Morassin kanssa. Biitistä huokunut Rocky Balboa -henki ja lakeuksien kitara ei tehnyt kappaleen aiheen päättämisestä hankalaa, ja idea posseraidastakin oli ollut takaraivossa vuosikausia.
– Laitoin kaikille viestiä, että tämmönen visio olis ja kaikki oli oikeestaan heti mukana ja hiffas mikä on homman nimi. Jätin sellasen option, että jos joku feidaa, niin mä räppään sit itte myös, mutta ei tarvinnu tällä kertaa.
Ehkä hiukan yllättäen Penny Harlin ei tuntenut jokaista fiittaajista entuudestaan. Keikkapaikkojen takahuoneissa hän muistaa törmänneensä kaikkiin jo suunnilleen ennen ajanlaskun alkua, mutta ainoastaan Palmupuistikon edustuksen kanssa hän oli ollut tekemisissä enemmänkin.
– Kunkun mä tunnen jo jostain teinivuosilta, mies pohtii.
Nyt kun posseträkki on saatu pois ”to do” -listalta, on englanninkielisen tuottajalevyn tekeminen jälleen etusijalla. Suomenkielistäkin materiaalia on tiedossa lisää.
Entä millaisia muita haaveita artistilla on musiikkiuransa suhteen?
– Yksi suuri haave on tehdä Renny Harlin -elokuvaan musiikkia. Renny, soita mulle!
