Kun Tohtori Getto julkaisee biisin, sen kuuntelevat heti tuhannet ihmiset, ja hahmon ympärille muodostunut kultti seuraa silmä tarkkana hänen jokaista julkaisuaan. Klangin haastattelussa Tohtori Getto kertoo, mitä hän itse ajattelee suosiostaan.
Korstoraation hajoamisen jälkeen soolouralle lähtenyt jyväskyläläinen Tohtori Getto on muutaman vuoden aikana kasvanut ilmiöksi, jonka vankka fanikunta on mahdollistanut sen, että hän tekee nykyisin räppiä työkseen. Julkisuutta välttelevästä imagostaan tunnettu hahmo julkaisi heinäkuussa viimeisimmän tuplasinglensä Halinalle/Paholainen.
Nyt Tohtori Getto kertoo, miksi häntä on verrattu Eevil Stööhön, miksi hän ei ikinä tehnyt valmiiksi isoveljelleen Krisolle omistettua biisiä, ja miksi Lyttä on ”Kortepohjan Puff Daddy”.
– Tohtori Getto käyttää lavalla maskia, mutta mulle koko Tohtori Getto -hahmo on se maski.
Näin Jarkko Porrassalmi kuvailee eroa, joka hänen ja hänen räppiminänsä välillä on. Hän pyrkii pitämään nämä kaksi toisistaan irrallisina, vaikka toteaakin, että riimeihin ujuttautuu myös hänen omia kokemuksiaan.
– Mutta mun ei tarvitse seistä niin paljoa mun sanojen takana, kun teen sen hahmosta käsin. Ei sillä, että haluaisin sanoa mitään niin tyhmää, mutta tämä erittely on auttanut vapautumaan esimerkiksi keikoilla.
Pari ensimmäistä Tohtori Getto -keikkaa menivät ilman maskia, mutta sen jälkeen maski tuli ja jäi pysyväksi osaksi Tohtori Geton liveolemusta.
– Heti kun laitoin maskin päähän, tuli fiilis, että ei hitto, olen supersankari! Voin tehdä mitä vain, sekoilla ja tehdä tyhmiä juttuja. Millään ei ole mitään väliä, koska olen joku muu kuin minä.
Kukaan ei toisaalta ole koskaan paheksunut tai kyseenalaistanut Tohtori Geton riimejä, Porrassalmi sanoo.
– Jotkut ovat kyllä välillä olleet kyllästyneitä siihen, että jauhan niin paljon pajautuksesta. Jotkut artistit puhuvat esimerkiksi rakkaudesta ekasta levystä viimeiseen asti, eikä se ole kenellekään ongelma, mutta ehkä pajautus on sitten vähän tyhmempi aihe. En mä ihan aina puhu siitä, mutta välillä lipsahtaa joku pilvenpolttoläppä. En mä mahda sille mitään. Suomessa ei voi räpätä pyssyistä, joten kotimainen gangsta rap on sitten varmaan joku skeitti, pajautus ja graffiti.
Yleensä Tohtori Geton riimit syntyvät yksittäisistä ideoista, ohimennen kuulluista lausahduksista tai puhelimeen kirjoitetuista muistiinpanoista. Yhdestä lauseesta saattaa tulla kokonaisen versen tai jopa biisin aihe. Esimerkiksi Porrassalmi nostaa keskustelun venäläisen ystävänsä kanssa.
– Se kertoi ajasta, jolloin oli muuttanut Suomeen, ja sanoi mulle että ”tiedätkö kuka oli ainoa, joka puhui meidän kieltä? Sossun tulkki”, ja mä pysähdyin, että damn, tuo kuulostaa pahalta, ja kirjoitin sen lauseen mun puhelimeen.
Toteamuksesta syntyi kokonainen verse, jossa Tohtori Getto asettaa itsensä köyhien ihmisten asemaan ja räppää esimerkiksi ”Sä et ees koske haarukkaan jos ei oo lempiruokaas, meillä niin nälkä et lautaset nuollaan puhtaaks”.
Tohtori Getto ammentaa myös jenkkiräpistä.
– Olen esimerkiksi kuunnellut Geto Boysin Assassins-biisiä ja kirjoittanut siihen biittiin varmaan vähintään 10 verseä. Yo! (Kotibileet) -biisissäkin yksi verse on syntynyt niin, että kun tuossa Geto Boysin biisissä on riimi ”She planned for a party, she said ’Bring everybody’”, niin käänsin sen periaatteessa vain suomeksi, että meillä oli bileet, joihin kaikki pääsee inee.
Porrassalmi toteaa, että voidakseen tehdä räppiä täytyy poistua neljän seinän sisältä ja elää elämää.
– Jos sä vain hakkaat päätä seinään studiolla, se menee helposti tekotaiteelliseksi paskaksi. Heitetään jotain outoja sanontoja, joiden merkitystä äijä ei enää tiedä itsekään.
Vanhoissa Tohtori Getto -kappaleissa kokonaisuus syntyi usein pirstaleisesti sieltä täältä poimituista aiheista, jotka naksahtelivat kappaleisiin paikoilleen kuin pikkuhiljaa rakentuva palapeli. Nykyään Porrassalmi ei keksi mitään syytä sille, miksi räppäisi yhdessä biisissä monista aiheista.
– Olisi tyhmää puhua yhtäkkiä jostain, joka ei liity mihinkään. Omasta mielestäni en ole kehittynyt kauheasti räppärinä, mutta tuon suhteen on kyllä tapahtunut muutosta entiseen.
”Jos sä vain hakkaat päätä seinään studiolla, se menee helposti tekotaiteelliseksi paskaksi”, Tohtori Getto sanoo.
Mark Mindubaev
Porrassalmi oli 15 vuotta tehdessään ensimmäisen räppibiisinsä. Myös hänen artistinimensä syntyi niihin aikoihin, vaikka se ei alkuun tuntunut käyttökelpoiselta.
– Sanoin kavereille, että Tohtori Getto on aika huono räppinimi, että pitäisi vaihtaa. Mutta ne vain nauroivat, että älä vaihda, tuo on just hyvä. Onhan se vähän tyhmä, mutta tuntuu suussa kivalta.
Ollessaan 16-vuotias Porrassalmi keikkaili Korstoraation riveissä. Alaikäiselle artistille sisäänpääsyn keikkapaikoille mahdollisti kaverin henkkarit.
– Kaikki muut olivat jo täysi-ikäisiä. Pari viikkoa ennen kuin täytin 18 hukkasin ne kaverin paperit, ja jouduin menemään keikalle niin, että järkkärit hengittivät koko ajan meitsin niskaan ja vahtivat, etten juonut yhtäkään alkoholiannosta. Mun täytyi poistua paikalta heti keikan jälkeen, mutta kaikki muutkin lähtivät sitten mun kanssa.
Kaikki alkoi kuitenkin Kakkaavista Kangstereista. Se oli Aren ja Porrassalmen isoveljen Krison projekti ennen JKL Funk Daysia.
– Ilman Krisoa mua ei olisi, se on sataprosenttisen varmaa. Kakkaavat Kangsterit oli sellaista stupid hopia, niin tyhmiä juttuja, että niille vain nauroi. Ne olivat musta tosi siistejä biisejä. Aloin matkia niitä: kaiken mitä he tekivät, mä tein perässä.
Vielä pari kolme vuotta sitten Porrassalmi ei olisi missään tapauksessa uskonut, että voisi saada elantonsa musiikin tekemisestä. Sitten joku vertasi häntä Eevil Stööhön, ja hänen käsityksensä hänen omasta urastaan alkoi muuttua.
– Se sanottiin mulle siinä mielessä, että ei kukaan voi tehdä samanlaista musiikkia kuin Eevil Stöö, koska se olisi matkimista. Eikä kukaan voi tehdä samanlaista musaa kuin Tohtori Getto, koska se olisi matkimista.
Tällä hetkellä Porrassalmi saa kaikki tulonsa musiikista. Suosion ohella kasvoivat kuitenkin myös suorituspaineet, jotka hidastavat luomisprosessia. Sen takia hän ei esimerkiksi vielä ole julkaissut kokonaista albumia.
– Jos kukaan ei tietäisi kuka olen, olisin varmaan samanlainen kuin Huge L ja tekisin helvetisti musaa. Mutta koska tiedostan sen, että julkaistessani biisin sen kuuntelevat tuhannet ihmiset, mulla on joku fanikunta ja Tohtori Getto -kultti, joka ylistää mua, niin se luo paineita. Mutta todellakin tekisin musaa, vaikka en saisi tästä rahaa.
Porrassalmi itse ei pitkään aikaan täysin ymmärtänyt, miksi häntä kuunneltiin niin paljon.
– Olin aina vähän sellaisella asenteella, että jos kirjoitin versen, se oli musta aika paska. Menin kuitenkin aina näyttämään pojille, että mulla on nyt tällaiset vähän huonot riimit, mutta mä räppään nämä teille. Joka kerta ne nauroivat jollekin mitä sanoin, ja siinä alkoi itseäkin vähän hymyilyttää, että okei, onhan tässä ihan hauskoja läppiä.
Tänä vuonna Porrassalmi on tehnyt musiikkia enemmän kuin viimeisen viiden vuoden aikana yhteensä.
– Nyt on ollut ihan hyvä streak. Aiemmin olen ollut tosi hidas tekemään musaa. Olen tehnyt biisin ehkä kerran puolessa vuodessa.
Tänä syksynä Tohtori Getolta ilmestyy muun muassa vinyyli, joka sisältää kaikki viimeksi julkaistut tuplasinglet. Hän teki niistä myös cd:n, mutta vain kymmenen kappaleen painoksen, jota hän ei mainostanut missään.
– Ne meni kaikki joissain oudoissa tilanteissa. Yhdelle äijälle lupasin t-paidan, mutta paidat ehtivät loppua ennen kuin hän sai omansa, niin annoin sille cd:n. Sillä kävi mäihä.
Kun kysyn Lytästä, Porrassalmen ääni muuttuu painokkaaksi.
– Mun musisoinnista ihan helvetin iso osa on kaikki se, mitä teen Lytän kanssa. Lyttä on ollut alusta asti tässä jutussa mukana. Hän on niin Kortepohjan Puff Daddy kuin vain voi olla, hän on niin hoidetaan-äijä ja tekee kaikkea mahdollista kulissien takana. Niin isoa kättä sille äijälle.
Vuonna 2014 ilmestyi Korstopohja-kappaleen musiikkivideo, johon Porrassalmi kertoo tulleensa ”kusetetuksi” Lytän toimesta.
– Lyttä sanoi mulle, että Jarkko, mennään juomaan kaljaa tuohon ostarille. Mä menin sinne, ja sitten se sanoikin, että tässä on kamera, ja tuo äijä kuvaa sulle musavideon.
Siinä missä Krison ansiota oli, että Porrassalmi ylipäätään aloitti räppäämisen, Lyttä on mahdollistanut periaatteessa kaikki loput. Kaksikon yhteisissä projekteissa Lyttä hoitaa miksaukset, äänityspaikat, biitit, musiikkivideoiden tekijät, keikat ja verkostoitumisen.
– Mun tarvitsee tehdä jotain vain silloin, kun Lyttä käskee mua kirjoittamaan 16 baaria johonkin biisiin.
Lyttä & Tohtori Getto -biiseissä biitit eivät vastaa täysin kummankaan ihanteita. Porrassalmi kuitenkin kokee, että yhdessä tehdessä löytyy tietynlainen yin ja yang, jonka seurauksena syntyvä välimuoto miellyttää molempia.
– Mä haluaisin mennä kasarimpaan ja tunkkaisempaan suuntaan, kun taas Lyttä haluaa tehdä kliinimpää soundia, jossa kaikki iskee kovaa. Se mitä me olemme tehneet yhdessä, on jotain Memphiksen ja eteläsoundin, uuden ja vanhan välistä. Siksi se on siistiä.
Monet kaksikon biiteistä syntyvät niin, että molemmat tekevät biittipohjia valmiiksi, ja lähettävät niitä sitten tuottajille, kuten Xrphanille.
– Se on golden child se äijä. Nuori tyyppi, jonka Lyttä hoiti meidän porukkaan. Lyttä sanoi sille, että ”sussa on potentiaalia, tule tekemään meidän kanssa, mä näytän miten hommat hoituu, ja sulla on vuoden päästä biisi listoilla”. Sitten kului pari vuotta, ja Gettomasan Shamppanjadieetillä, jossa on Xrphanin biitti, nousi listaykköseksi.
Kun Tohtori Getto ja Lyttä tekevät musiikkia yhdessä, he etsivät aina tuotannollisen kompromissin.
Tohtori Geton soolobiiseissä biitit ovat pitkälti Krison käsialaa Porrassalmen toimiessa kakkostuottajan roolissa.
– Ei Kriso olisi tehnyt mitään GG Allin -biittiä ilman meitsiä. Mulla oli siihen alun perin Too $hortin ekalta kasetilta yksi sample, sellaisesta biisistä kuin Invasion of the Flat Booty Bitches. Tosi tyhmä biisi, mutta siinä oli maukas bassolinja. Soitin sitä biisiä Krisolle YouTubesta, ja se on että hetkinen, kääntyy vasemmalle katsomaan sen kasetteja läpi, nostaa kasetin ja kysyy, että onko tämä se. Se äijä omisti sen vitun kasetin.
Biisistä napattiin pelkästään yksi bassosoundi, joka iskettiin MPC:hen.
– Kriso hakkasi ja soitteli bassolinjoja niin kauan kunnes mä sanoin, että noni, tuo on se.
Porrassalmi kertoo olevansa suuri Memphis-fiilistelijä, joka ei kuunnellut jossain vaiheessa moneen vuoteen mitään muuta kuin sitä. GG Allinin biittiä hän kutsuu ”Kriso-Memphisiksi”.
– Se äijä ei itse kuuntele sellaista, joten kun se koittaa tehdä Memphistä, siitä tulee vähän erilaista.
Yksi Tohtori Geton tulevista biiseistä on vielä nimeämätön kappale, jonka on tuottanut Tunkkaset-porukan Dj Pööveli.
– Meillä on Tunkkasten kanssa tapana pölliä toisiltamme riimejä. Esimerkiksi mun ja Lytän Mutkal-biisissä räppään ”Toimeentulotuet tuli tilille, eli I got payed” – se on Karu Indon riimi, jonka mä olen ottanut siltä.
Porrassalmi kertoo tehneensä Tunkkasten kanssa paljon ”outoja” biisejä, joita ei välttämättä olla koskaan julkaistu, tai jotka ovat ilmestyneet vain kasetilla.
– Olemme nyt tehneet Tunkkasille Spotify-profiilin, jolla julkaisemme pari kolme biisiä kuukausittain. Mutta jos Tunkkasten biiseissä oikeasti haluaa pysyä mukana, meitä pitää seurata aika lailla koko ajan, ja ostaa kasetti aina kun sellainen tulee ulos. Se homma on tarkoituksella pidetty tosi ug:na.
Miettiessään oman soundinsa tietynlaista tunkkaisuutta Porrassalmi toteaa, että hänen olisi pitänyt olla suomiräppäri ennemmin vuonna 2005 kuin nyt. Toisaalta nykytilanteessa hän erottuu joukosta.
– Yksi kaveri sanoi hyvin, että vanhemman tyylinen räppi on kuin huone, jossa oli ennen paljon porukkaa, mutta josta on lähtenyt ihmisiä uusiin huoneisiin. Mä olen jäänyt sinne ekaan huoneeseen katselemaan ympärilleni, että jaa, mihis vittuun kaikki meni. Sen takia jengi tykkää musta, koska ne ovat kiitollisia siitä, etten lähtenyt siitä huoneesta mihinkään.
Suurimman osan musiikillisista vaikutteistaan Porrassalmi ottaa kaikkialta muualta kuin räpistä. Hän ei kuuntele räppiä paljoakaan, vaan lähinnä rajatusti vanhaa suomi- ja jenkkiräppiä, ja uudemmista pelkkää Westside Gunnia.
– Kuuntelen paljon enemmän esimerkiksi raskasta musaa, kuten punkia, death metalia, grindcorea, black metalia, kissantappoheviä. Fiilaan myös esimerkiksi vanhaa suomi-iskelmää.
Tohtori Getto julkaisi heinäkuussa tuplasinglen, jonka Paholainen-biisin riimit saivat inspiraationsa Marko Haavisto & Poutahaukat -yhtyeen vuonna 2002 julkaistusta Paha Vaanii -kappaleesta. Alkuperäinen ”Mua paholainen vaanii joka kulman takana” -lause vaihtui Tohtori Geton käsittelyssä muotoon ”Paholainen sniikkailee, vaanii kulman takana”.
Suomiräpin sisältä Porrassalmi mainitsee suosikeikseen Kemmurun, Ruudolfin, Stepan, Aren ja Loost Koosin etenkin biittien puolesta.
Ja tietysti Krison.
– Se on mun isoin esikuva, vaikka tämä meneekin omaan perheeseen päin. Nauran sen läpille edelleen enemmän kuin ehkä pitäisi. Kriso sanoi joskus, että Kriso alkoi kävellä, jotta Tohtori Getto voisi juosta. Kerran aloin kirjoittaa Krisolle omistettua biisiä, mutta se meni vähän liian nössöksi. En mä ehkä tee sitä.
