Kokosimme suomalaisvalokuvaajien otoksia ja tarinoita Chi Modusta vuosien varrelta.
On tullut kuluneeksi tasan seitsemän vuotta siitä, kun legendaarinen hiphop-valokuvaaja Chi Modu järjesti ensimmäisen taidemuseonäyttelynsä. Se järjestettiin kaikista maailman paikoista Porissa, mikä kuvasi Modun asennetta: valokuvaaja halusi tuoda taiteensa lähemmäs ihmistä välttelemällä perinteisiä kulttuuripääkaupunkeja ja verkostoja.
Nigeriassa syntynyt, mutta New Jerseyssä kasvanut Modu onnistui 1990-luvulla ikuistamaan filmilleen hiphop-liikkeen suurimmat kansainväliset ikonit itärannikolta länsirannikolle. Modun kuvia nähtiin niin lukuisissa levynkansissa kuin ”hiphop-raamatuksikin” aikoinaan kutsutussa The Source -lehdessä, jonka kuvatoimituksen päällikkönä hän tuolloin toimi.
Mutta miksi Modu toi Uncategorized-museonäyttelynsä juuri Suomeen ja vielä nimenomaan Poriin? Kaiken takana oli paikkakunnalta kotoisin oleva Esa Bärlund, joka oli vaihto-oppilasaikoinaan 1980-luvun alussa Modun luokkatoverina New Jerseyssä.
Yhteinen valokuvausharrastus yhdisti kaksikkoa, mutta vuosien saatossa kaverusten yhteys katkesi löytyen uudelleen vasta 2010-luvulla Facebookin kautta. Bärlund näki Modun profiilissa hänen ottamiaan ikonisia kuvia, joiden kauneutta porilainen halusi jakaa ystävilleen ja kotikaupungilleen.
Bärlund kertoi Modulle kotikaupunkinsa taidemuseosta ja otti yhteyttä sen silloiseen taidekuraattorin Pia Hovi-Assadiin. Tämä innostui heti näyttelyn järjestämisen mahdollisuudesta, vaikkei tuntenut kumpaakaan etukäteen.
Siitä alkoi Modun tiivis yhteydenpito Suomeen sekä yhteistyö muun muassa Palefacen kanssa. Viiden vuoden sisään Modu kävi maassamme useampaan otteeseen niin valokuviinsa liittyvien tilaisuuksien, luentojen kuin lomailunkin merkeissä.
Toukokuussa hiphop-maailma sai kuulla yllättävän suru-uutisen, kun Chi Modun lähipiiri ilmoitti valokuvaajan menehtyneen 54 vuoden ikäisenä. Modu oli sairastunut nopeasti edenneeseen sairauteen, joka pidettiin ainoastaan hänen lähipiirinsä tiedossa.
Klangi päätti koota kunniansoituksena Chi Modulle suomalaisten hiphop-kulttuurin parissa kunnostautuneiden suomalaisvalokuvaajien ottamia kuvia valokuvaajasta itsestään. Lisäksi saimme yhden otoksen myös Palefacelta sekä pienet tarinat kaikilta kuvien takaa.
Esa Bärlund
”When you were part of his family, you were part of his family.
Pori oli Chille erityinen paikka. Se oli paikka, josta kaikki alkoi. Chi tiesi, että minulle tärkeä läheiseni fanitti Eminemiä keskusteltuamme räpistä keväällä 2014 Porissa. Hän muisteli, että olisi kuvannut Eminemiä juuri ennen hänen signaustaan suuremmalle levy-yhtiölleen.
Palasin tähän mahdolliseen kuvaan 2015 syksyllä kun tiesin että läheiselläni olisi iso juhla seuraavana vuonna. Kysyin jos voisin ostaa yhden vedoksen, vaikka en tiennyt mistä kuvasta tarkalleen oli kyse ja kuinka paljon se tulisi maksamaan. En kuullut asiasta mitään, joten ajattelin että asia oli haudattu, ei suuremmin harmittanut. Kuukautta ennen juhlia, sain Chiltä WhatsAppiin viestin kuvan kera. Kuva oli Dialab Oy:n vedospöydältä Helsingistä, kuvassa henkilö käsitteli tätä vedosta, jossa oli Eminem ja Royce Da 5’9″, puuvillahansikkaat kädessä. Kuvan mukana WhatsAppissa oli viesti, että vedos on lahja läheiselleni. Vedos saapui seuraavalla viikolla postitse. Lahja oli yllätyslahja saajalleen.
Kun Chi seuraavan kerran tuli Suomeen, kävin moikkaamassa samalla kertaa, kun häntä haastateltiin myös Bassoradioon. Chi signeerasi valokuvan samalla reissulla. Tämä hetki on ikuistettu tähän kuvaan: valokuvaaja pitää käsissään ensimmäistä kertaa kuvaansa, jota ei ollut vedostettu aikaisemmin. Tavoitin hetken, jossa kuvan luoja ihailee aikaansaannostaan ensi kertaa vedoksena ja palaa samalla vuosien takaiseen kuvaushetkeen. Se näkyi viipyvän hetken hänen kasvoillaan. Chi hymyili.
Chi oli ”peoples people”. Keskustelimme paljon, kun tapasimme, myös valokuvaamisesta. Sain kurkistaa hänen kuvausfilosofiaansa joka oli enemmän kuin paraskaan tekniikka tai luovuus voisi koskaan kuvaan tuoda. It’s all about the people. Suru on suuri, keskustelut käyty, valokuvaamisestakin. Jäin velkaa ruisleivän itse graavatulla lohella. On helpottanut, kun ymmärsin, että ei hätää, Chi vain meni kotiin ennen minua.”
Paleface
”Tavattiin Chin kanssa Porin taidemuseon Uncategorized-näyttelyn yhteydessä 2014, johon toteutimme räpin historiaan liittyvän videohaastattelun. Meillä synkkasi heti ja Chi saapuikin heti uudelleen Suomeen useita kertoja.
Kesällä 2017 Chi toi koko perheensä viettämään juhannusta kanssamme saaristoon. Kuvassa Chi chillaa mökkimme vanhassa keinutuolissa, joka taittuu painovoimaa uhmaavaan asentoon, kun nojaa taaksepäin ja rentoutuu.
Yksi huikemmista muistoista liittyy Chin ensimmäiseen Helsingin vierailuun Porin näyttelyn jälkeen. Olin matkalla hakemaan jäbää hotellista Kampista, kun sain puhelun Pure Waste- ja Costo-brändien puuhamieheltä Anders Bengsiltä. Hän kysyi missä olin ja että pääsisinkö nopeasti käymään firman myymälässä Yrjönkadulla. Ultramagnetic MCs -yhtyeen legendaarinen räppäri Kool Keith alias Dr. Octagon oli kuulemma käymässä, sovittamassa liikkeessä hattuja. Sanoin, että olen lähettyvillä ja tulen pian käymään ”yhden frendin kanssa”.
Tunnelma oli maaginen, kun kävelimme Chin kanssa sisään liikkeeseen. Kool Keith haahuili ympäri huonetta ja sovitti päähänsä erilaisia hattuja. Vieressä seisoi Keefin deejii — losangelesilainen hiphop-ikoni KutMasta Kurt. Kun Kool Keith huomasi Chin, hän pysähtyi ja alkoi toistella: ”Wait, wait… venaas nyt…”, kuin muistiaan kaivellen. Hän tunnisti selvästi Chin, mutta joutui miettimään hetken että mistä.
”Nineteen-ninety-two, near the Bronx Zoo… we was wearing the…”
”Negro League Jerseys”, Chi jatkoi lauseen loppuun.
Chi Modu oli kuvannut Ultramagneticin vuonna 1992 Funk Your Head Up -levyn julkaisun yhteydessä Source-lehteen. Jäbät eivät olleet tavanneet 25 vuoteen. Nyt se tapahtui keskellä Helsinkiä.”
Robert Keskinen
”Tapasin Chin kaksi kertaa, vuosina 2015 ja 2019. Tämä kuva on vuodelta 2015, kun tapasin miehen ensimmäistä kertaa. Helsinginkadun Ruplassa oli KÄDET ILMAAN – Suomiräppiä 1986-2015 -valokuvanäyttely, jossa Chi oli paikalla puhumassa kuvistaan. Paleface houstasi tilaisuutta, jossa katseltiin Chin upeita ysärillä ottamia fotoja, joista jokaisesta hänellä oli jokin värikäs stoori kerrottavanaan. Itselleni illan mielenkiintoisin hetki oli kuitenkin tavata Chi kasvotusten ja vaihtaa pari sanaa.
Chi antoi itsestään vaikutelman hyvin lämpimänä, ystävällisenä ihmisenä. Hänellä tuntui olevan hihat täynnä tarinoita Diddystä Nasiin. Aiemmin oltiin jo kuultu, millaisia tyyppejä olivat Snoop Dogg, Biggie, Eazy-E ja Tupac. Itseäni kuitenkin kiinnosti mies kameran takana. Kysyinkin, että millä ihmeen kameralla hän oli ottanut ne todella skarpit ja ikoniset kuvat 2Pacista. Vastaus oli, että Sinarin isoformaattikameralla.
Jokainen kameranörtti ymmärtää, ettei kyseessä ole mikään räpsyttelykamera, vaan työkalu, joka vaatii erityistä paneutumista, syvää osaamista ja harkintaa. Tämä tieto pelkästään kertoi minulle enemmän Chi Modun filosofiasta valokuvaukseen kuin yksikään hänen kertoma tarinansa diivailevista gangstaräppäreistä tai Mike Tysonin vikittelystä henkilökuvaan.
Muistan hyvin elävästi hetken kun Chi sainasi Uncategorized-näyttelyn kirjasen, ojensi sen minulle ja hymyillen katsoi minua silmiin antaessaan vastauksensa kysymykseeni. Hän tiesi tasan tarkkaan, ettei hän ikinä tehnyt mitään valitsemalla helpointa reittiä. Näin minä muistan hänet. Lepää rauhassa, Chi Modu. Ja kuten sainauksessa lukee: One love brother!”
Joni Sarkki
”On todella hankala tehtävä laittaa lyhyesti pähkinänkuoreen suhdettani Chihin, mutta yritän pitää fokuksen – ”keep the focus” – niinkuin hänellä oli tapana sanoa.
Tapasin Chin ensimmäisen kerran kesäkuussa 2014, Porin Taidemuseon Uncategorized-näyttelyn avajaisissa, jonne lähdin siellä esiintyneen Karrin (Paleface) ja Hermannin (DJ Mobster) kanssa. Juttelimme Chin kanssa paikan päällä suht’ pikaisesti, mutta välittömästi löytyi jokin selittämätön yhteys, joka jatkui viestittelemällä jos ei viikottain, niin vähintään kuukausittain. Päädyimme myöhemmin viettämään Chin kanssa aikaa tämän jokaisella Suomen vierailulla, usein jutellen ja parantaen maailmaa yömyöhään.
Vuonna 2015 Chi oli puhumassa kuvistaan Ruplassa pidetyn KÄDET ILMAAN – Suomiräppiä 1986-2015 -näyttelymme yhteydessä ja hänet oli kutsuttu myös Blockfesteille kuvaamaan. Lähdimme Blockeille yhdessä Karrin ja Chin kanssa. Jos Chin persoona pitäisi tiivistää yhteen sanaan, se olisi valoa! Kuvassa on Chi, Karri sekä Mobb Deepin Havoc ja Prodigy, juuri astumassa lavalle. Prodigy menehtyi vuonna 2017.
Yksi parhaiten mieleen jääneitä muistoja Chistä liittyy tyttäreni syntymään 2016, kun Chi oli jälleen Suomessa ja tuli katsomaan uutta tulokasta kotiimme. Hän onnitteli meitä sydämensä pohjasta. Chin riemu ja into oli käsinkosketeltavaa, kuten kaikessa mistä hän innostui ja mitä hän rakasti.
Vuonna 2017 Chin Oslon näyttelyn yhteydessä hän ei ehtinyt Suomeen, joten lensin päiväksi Norjaan katsomaan näyttelyn ja vaihtamaan kuulumiset.
Usein valokuvauksesta puhuttaessa, juttelimme siitä kuinka meillä sattui olemaan sama suosikkikamera ja -formaatti, Mamiya 6 x 7, keskikoon filmikamera. Meistä kumpikaan ei tosin enää aktiivisesti käyttänyt kyseistä kameraa. Olimme molemmat siirtyneet digiin, mutta kamerasta oli mukava turista kollegan kanssa, joka tunsi laitteen. Meitä yhdisti myös hyvin pitkälti samankaltainen tapa kuvata, tulematta itse huomatuksi.
On vaikeaa pukea sanoiksi, sitä miten kannustava, lämmin ja säteilevä persoona hän oli.
Minulla ja perheelläni oli myös kunnia tavata hänen koko perheensä, käydessämme heidän Suomen lomansa aikana syömässä yhdessä. Heitä nyt ajatellessani sydämeni on valtavan raskas. Olemme kaikki menettäneet valtavan valoisan ja viisaan sielun, mutta heitä menetys koskettaa tavalla, jota on mahdoton mitenkään käsittää.”
Samu Hintsa
”Tapasin Chi Modun 2015 Blockfestin bäkkärillä ja juteltiin tovi, kerroin kuinka aina isoveljen Source-lehtiä lukiessa hänen nimensä jäi eniten mieleen ja hänen kuvansa on inspiroinut muakin kuvaamisessa. Hän sanoi että tällaiset tarinat merkitsevät hänelle paljon ja pyysi että voisi ottaa potretin minusta, joten napattiin toisistamme kuvat. Se on helposti paras Blockfest-bäkkärimuisto.
Chin kuvat tulee jäämään ikuisesti elämään ja kertomaan millaista oli räpin kulta-aika visuaalisesti. Toivottavasti nähdään vielä Suomessa Porin ja Vantaan kaltaisia Chi Modun näyttelyitä missä kuvat on päässyt esille valtaville pinnoille.”
Loasteeze
”Kuva otettiin 2018 heinäkuussa Berliinissä missä Chillä oli näyttely. Lähettiin Kriston kanssa yllättää Chi ja Chi oliki iha innoissaan. Kuva on näyttelyn avajaisista.
Chillä oli aina positiiviset vibat. Oon nähny Chin silleen et sillä oli hirveesti härdelliä ja hommaa ja silti hymy kasvoilla.
Täytyy myös muistaa että ei noi klassikkokuvat synny ihan itsestään, jos miettii esimerkiksi ysärin Snoopin asekuvia tai Wu-Tangin klassikkokuvia huudeilla. Chihin luotettiin. Chi sopeutu niin sinne räkäsille huudeille kuin hienoihin näyttelyihin.
Meillä oli monta monta hyvää keskustelua joista oon ammentanu paljon myös omaan kuvaamiseen. Haluun että Chi muistetaan klassikkokuvien lisäksi kaikinpuolin hyvänä ihmisenä.”
Klangin luottokuvaaja Samuli Vienolan kirjoittaman jutun Chi Modusta ja hänen viimeiseksi jääneestä Suomen-näyttelystä voit lukea täältä. Rest in peace Chi Modu.
