Yhtye julkaisi vastikään seitsemännen albuminsa.

Musa-Jusa eli Jussi Mikkonen tunnetaan rap-yhtye Gasellien tuottajana ja yhtenä neljästä bändin jäsenestä. Yhteistä taivalta yhtyeellä on takana jo reilut neljätoista vuotta, mutta Mikkonen on toiminut tuottamisen parissa jo paljon pidemmän aikaa. Perinteistä musikaalista taustaakin löytyy, mutta 34-vuotias helsinkiläinen kertoo, että tietokoneet ja musiikkisoftat ovat aina vetäneet puoleensa.

– Perheessä on aina kuunneltu suht paljon musiikkia ja mut vietiin pianotunnille ekaa kertaa 6-vuotiaana. Olin yläasteen musaluokalla, jonka jälkeen menin pop jazz -konservatorioon opiskelemaan ja siellä meille esiteltiin MacBookit ja tehtiin muutenkin koneella juttuja. Musasoftat on aina kiehtonu mua ja oon opiskellut käyttämään niitä myös puhtaasta mielenkiinnosta, kertoo Mikkonen.

Rap-musiikkia hän kertoo kuunnelleensa jo nuoresta saakka ja tutustuminen sen tuottamiseen tapahtui noin 10-vuotiaana. Ensimmäinen käytetty alusta oli ACID Music ja aluksi tekeminen oli rap-musiikille tyypillisesti sampleihin painottuvaa.

– Se alko silleen, et samplattiin levykokoelmista. Samoihin aikoihin tutustuin myöhemmin Aivovuodosta tuttuun Loboon eli Visa Mäkiseen ja ollaanki tehty yhessä paljon sen jälkeen. Visa oli jo sillon musaluokalla ja päädyttiin molemmat Oulunkylän yläasteen musaluokalle.

Lobo ja Musa-Jusa ovat tehneet nuoruudessa paljon musiikkia yhdessä ja Mikkonen kertoo oppineensa yhteistyöstä paljon. Kaksikko on tuottanut yhdessä muun muassa kokeellista elektronista musiikkia parin albumin verran.

– Joskus teini-iässä tuli semmonen vaihe, etten kuunnellu niin paljoo räppiä. Mulla oli vähän semmonen konemusavaihe sillon, mut sit ajan myötä räppi tuli takas kuvioihin. Gasellit oli yks iso syy siihen.

Tuottajan roolin Mikkonen kertoo tuntuneen melko selkeältä valinnalta. Unelma räppärin urastakin paloi hetken aikaa, mutta tuottaminen alkoi varhain tuntua omalta jutulta. Hän kertoo unelmoineensa jo nuorena ”studio-ukkelin hommista” sekä omasta kotistudiosta. Nyt, vuosia myöhemmin, unelmat ovat pitkälti muuttuneet normaaliksi arjeksi; kotoa löytyy tuottajan työhuone, jossa Gasellit myös äänittävät biisinsä.

Yhtyeen synty juontaa juurensa aikaan, jolloin kolme MC:ta, Hätä-Miikka, Päkä ja Thube Hefner alkoivat haaveilla musiikin tekemisestä, mutta tuottaja uupui. Kolmikko tunsi jo ennakkoon Musa-Jusan ja ottivat yhteyttä häneen. Liittyminen virallisesti osaksi yhtyettä tapahtui aikoinaan keikkareissulla käydyn keskustelun myötä, mutta Mikkonen paljastaa, ettei ollut aluksi suunnitellut päätyvänsä osaksi Gaselleita.

– Tunnettiin kyllä etukäteen, koska oltiin pyöritty muun muassa samoissa kotibileissä ja mut tunnettiin semmosena musaäijänä, joka osaa tuottaa. Ajattelin, että voin mä nyt vähän jeesaa mut sit pikku hiljaa innostuin räpistä taas ihan kunnolla ja päädyin mukaan bändiin.

”Musaäijän” imago johti lopulta myös nykyisen, hieman humoristisen taiteilijanimen syntyyn.

– Se oli just sitä kotibileiden aikaa Ogelissa ja porukassa oli kolme Jussia. Yks ilta jollekin soitettiin ja kysyttiin, että ketä siel on ja sen vastattua mun nimen, kysyttiin että kuka niistä. Sit vastaus kuulu et ”no se musiikki-Jussi”. Sit siitä synty nimi Musa-Jusa ja nykyään se onki vähän ironista olla yhtyeessä se ”musaäijä”.

Tuottajan rooli käsittää Mikkoselle muutakin, kuin vain biittien tekemistä ja miksaamista. Hän kuvailee, että bändin työskentely on mennyt ajan mittaan yhä enemmän kollektiivimaisempaan suuntaan.

– Oon vahvasti myös biisien käsikirjoittajan roolissa, eli en tee pelkästään biittejä ja oota mitä siihen päälle syntyy. Kaikki pääsee vaikuttamaan vähän kaikkeen ja mulla on tekninen osaaminen eli pystyn toteuttamaan ideat käytännössä. Saatan ehdottaa biiseihin vaikka uusia osia, mutta isot kelat tulee kirjoittajilta eli bändin muilta jäseniltä.

Albumien tehtailu on Mikkosen mukaan vuosien mittaan kokenut muutosta ja Gasellien kaksi viimeisintä levyä, Gasellin kyynel ja Zen kantavat jonkin sortin teema-albumin leimaa. Zen syntyi korona-aikana ja teema on melko synkkä, ainakin verratessa uusimpaan. Yhtyeen tuotanto tarjoaakin musiikkia moneen lähtöön, aina YleX:n kesäkumibiisistä Antti Holman lausumiin välisoittoihin.

2017 julkaistiin albumi Veli ja Mikkonen paljastaa, että sen ja edellisen Seis-albumin välillä tapahtui tietoinen muutos.

– Oltiin Seis-albumin aikaan Johanna Kustannuksella ja Pyhimys kommentoi lafkan puolelta meidän musaa ja kysy et miks se on nii synkkää ja vakavaa. Sit tajuttiin, että meidän ei kannata esittää niin synkeitä ja viileitä äijiä. Seuraava Veli-albumi tarjosi vähän rennompaa musaa ja se kulkikin koodinimellä ”Gasellit vapautuu”.

Albumina Veli kantaa ehdottomasti myös yhtyeen läpimurron leimaa. Levyltä löytyy kestohittejä, kuten Imus ja Muistanks mä väärin?, joista molemmat julkaistiin singlenä ennakkoon. Vaikka Imus onkin yhtyeen kaikkien aikojen striimatuin kappale, se ei Mikkosen mukaan ole ikinä ollut mikään listahitti, toisin kuin jälkimmäisenä mainittu.

– Imus julkastiin ekana sinkkuna albumilta, mut se ei saanut mitään kummempaa huomiota ja oltiin vähän pettyneitä. Mut sit julkastiin Muistanks mä väärin? ja se nous Suomen Spotifyn viiden suosituimman biisin joukkoon. Se oli semmonen hetki, kun alko tuntua siltä, että nyt kuplii.

Albumin myötä tapahtui myös lopullinen siirtymä ammattimuusikoiksi, ja vauhti on jatkanut kiihtymistään tasaisesti. Tänä päivänä Gasellit tuntuu vakiinnuttaneen asemansa kotimaisen musiikin kentällä ja etenkin yhtyeen festarikeikat vetävät väkeä vuodesta toiseen. Keikoilla huokuu jaettu hyvä fiilis ja pitkän ystävyyden mahdollistama kemia bändin jäsenten välillä.

– Niin pitkään, kun meillä on hauskaa, niin uskon että yleisölläkin on hauskaa, kiteyttää Mikkonen.

2008 perustettu yhtye on todellakin todistanut, että kaikkea ei voi saada heti. Monia vuosia tekeminen perustui vain hauskanpitoon ja ajatus musiikin tekemisestä ammatiksi ei aluksi tuntunut edes realistiselta. Nyt, vuosi on 2023 ja Gasellit julkaisivat reilu kuukausi sitten tuoreen seitsemännen albuminsa, jonka pääset kuuntelemaan alta.