Trap-artistin ensimmäinen Suomen keikka ei jää historiankirjoihin.
Mitä? Rich The Kid
Missä? The Circus, Helsinki
Milloin? 16.5.2019
Tänä keväänä Suomeen on buukattu useampikin kuuma yhdysvaltalainen trap-nimi omalle klubikeikalleen. Smokepurpp nähtiin maaliskuussa niin Tampereella kuin Helsingissäkin, ja tällä viikolla The Circuksen lauteille nousi Rich The Kid ensimmäisellä Suomen keikallaan.
Smokepurppin samassa paikassa järjestettyä keikkaa muistellen huokaisin helpotuksesta, kun kuulin Rich the Kidillä olevan ainoastaan yksi oma lämppäri mukana. Tuon lämppärin oli ilmoitettu olevan floridalaistulokas Rojah Larue, jota ei ole ainakaan toistaiseksi sainattu millekään levy-yhtiölle. Kotimaisiksi supportteiksi oli tiedossa tamperelaistulokas Le Fvbelos, PME Recordsin Cavallini & Shrty sekä 4/20-päivänä uuden EP:n julkaissut Pajafella. Illan väliaikaviihteeksi oli buukattu DJ Taste, joka on ennenkin kunnostautunut ulkomaisten starojen lämmittelijänä.
Rich the Kid on itselleni tuntematon artisti hänen isoimpia hittejään lukuunottamatta. Vuonna 2013 musiikkiuransa aloittaneen Dimitri Rogerin ura lähti nousukiitoon pari vuotta sitten, kun Kendrick Lamar fiittasi hänen New Freezer -sinkullaan. Kappaleesta tuli nopeasti viraalihitti sen ympärille luodun New Freezer Challengen myötä.
Nykyään Interscopelle levyttävä artisti on ottanut rapakon toisella puolella itselleen vankan jalansijan skenestä. Mietin silti pitkään, onkohan Suomen musakentällä tarpeeksi kuulijoita jotta hyvä, runsasyleisöinen konsertti saataisiin kasaan. Ainoa tapa ottaa asiasta selvää oli tallustella paikan päälle katsomaan.
Saapuessani The Circukseen paikan päällä oli vielä todella hiljaista, kello oli vähän ja ensimmäisetkään lämppärit eivät olleet aloittaneet. Yleisöä oli eturivin innokkaimpien fanien verran, mutta ei sen enempää. Ajatuksissani aloin jo hiukan kauhistella, että onkohan illasta tulossa täysi floppi.
Onneksi ensimmäisen supportin, Le Fvbeloksen, aloittaessa taloon alkoi saapua väkeä hiljalleen lisää. Pajafellan aloittaessa oli jo puoli salia ihmisiä, tosin hajanaisesti. Ihmismäärän lopulliseen vähäisyyteen liittyy varmasti lippujen hinta – Suomessa artistin fanikunta on pienehkö ja monet eivät varmastikaan ole valmiita maksamaan 39 euroa (tai 44,5 euroa ovella) nähdäkseen hänet livenä. Oli silti ilahduttavaa huomata, miten moni oli löytänyt paikalle.
Suomalaiset esiintyjät tarjosivat katselijoille hyvät keikat hyvällä energialla ennen pääesiintyjää. Pakko heittää isoimmat propsit Cavallini & Shrty -kaksikon suuntaan, näiden jätkien lavapresenssi on parantunut huomattavasti viimeisen vuoden aikana!
En voi sanoa yllättyneeni, kun DJ Taste jatkoi soittamista yli artistin ilmoitetun esiintymisajan. Lavalla ei myöskään havaittu Rich The Kidin crewia sen koommin, joten osasin odottaa keikan myöhästyvän. Yhtä lailla Rojah Larue loisti poissaolollaan – häntä ei lopulta nähty koko iltana. Syytä tähän ei voi kuin arvuutella.
DJ Ralphy Blackin saavuttua lavalle noin puoli tuntia aikataulusta myöhässä ei kulunut kauaa läppärin avaamisesta siihen, kun Rich The Kid huudatettiin lavalle Splashin-kappaleen biitin saattelemana. Väsyneeltä vaikuttava nuorukainen juoksi lavalle, jossa oikeastaan koko keikan hän liikehti veltosti lavan reunasta reunaan tanssien. Yleisöä yksinkertainen ja paikottain todella tylsä lavapresenssi ei tuntunut haittaavan, kun katselin ihmismassan painautumista aitaa vasten ja huutoa artistin hypätessä lavan eteen.
Keikalla kuultiin kaikki artistin tunnetuimmat kappaleet New Freezer mukaan luettuna. Vanha tuotanto oli myös edustettuna illassa, vaikkakin tunnelma niissä oli vähintäänkin jäinen yleisön osalta.
Pääesiintyjän oma energiataso nousi selkeästi illan loppua kohden, ja lopussa esitetyn Plug Walk -megahitin aikana artisti yllätti itse kunkin hyppäämällä yleisöön lavan reunasta. Hetken päästä Rich The Kidin pää pomppasi ylös yleisöstä, kun hänet nostettiin räppäämään yleisön keskellä. Turvamiesten ja fanien repiessä artistia kilpaa hänet saatettiin takaisin lavalle. Tällaista spontaanisuutta kaivattaisiin mielestäni lisää sekä kotimaisten että ulkomaalaisten artistien keikoille, sillä hetki oli todella virkistävä.
Mitä keikasta jäi käteen? Lähinnä omaa pohdintaa siitä, että vastaavanlaiset keikat vaativat helposti muutakin kuin yleisön huudatusta ja wheel-uppeja ollakseen menestyksiä. Tässä tapauksessa tuo yleisöön hyppääminen toimi todellisena tunnelman nostattajana. Maissa, joissa artistin fanikuntaa ei kovin vahvasti ole, pitäisi esiintyjällä olla vastaavanlaisia ässiä hihassa keikkakokemuksen pitämiseksi samalla tasolla yleisön koosta riippumatta. Odotan mielenkiinnolla, mitä vaikkapa Fetty Wap keksii Suomen keikallaan. Lopputulemana keikasta jäi hyvä fiilis. Yleisö oli päällepäin mielissään, ja sehän on tärkeintä.