Brädin uralla ja henkilökohtaisessa elämässä on meneillään isoja muutoksia.

Koko tähänastisen soolouransa Rähinä Recordsin listoilla ollut Brädi on vaihtanut levy-yhtiötä, kuten uutisoimme aiemmin. Lahtelaisen julkaisuista huolehtii nykyään Sony Music, jota on johtanut viime vuoden alusta asti hänen luottotuottajansa MGI.

Jo 1980-luvun lopussa hiphopiin hurahtaneen räppiäijän ensimmäisenä Sony-julkaisuna toimii nyt julkaistu single Kaukana kotoa, jolla fiittaa Tuure Kilpeläinen. Kertosäkeestä vastaavan laulajan mukaan kappaletta voisi kuvailla eräänlaiseksi sielunmatkaksi, eikä kuvaus osu ollenkaan pieleen.

Tummanpuhuvalla kappaleella äänessä on kaiken kokenut mutta erehtyväinen mies, joka kuitenkin uskoo armoon ja anteeksiantoon omien tekemistensä suhteen. Brädi sanoo kappaleella olevan tasonsa niin pitkään mukana seuranneille faneille, nykyisille ja entisille ystäville kuten myös kotijoukoillekin.

Mutta miksi Brädi koki tarpeelliseksi lähteä Rähinältä? Päästetään pitkän linjan tekijä itse ääneen.

Lähdit Rähinältä ja olet nykyään Sony Musicin artisti. Ehdit pantata tätä uutista jo kuukausia, millainen olo on nyt uuden aikakauden alkumetreillä?

”No näin on päässyt käymään. Kirjoitin sopimuksen Sonyn kanssa jo huhtikuussa, mutta ei tuntunut oikealta toitottaa omista kuvioista silloin, kun kansakunta oli aivan koronahädässä. Musiikki tässä kuitenkin keskiössä on, eikä sopimukset. On tosi mahtava fiilis kääntää uusi lehti uralla, tietynlaista muutoshalukkuutta on ollut mulla jo pitkään, ja nyt on freesi ja hyvä olo uudesta alusta.”

Olet edustanut Rähinää koko tähänastisen soolourasi ajan. Mikä sai sinut alun perin tekemään diilin heidän kanssaan?

”Kyllä, mä olin Rähinän artisti kymmenen vuotta ja täyden kympin matkahan se on ollutkin. Rähinä on ollut mulle todella merkityksellinen taho aina. Meillä Lahden jätkillä oli vahva usko omaan tekemiseen jo silloin omakustanne-aikoina, mutta olen aina valmis myöntämään, että Rähinän meininki oli aina meille sitä, miten meidän mielestämme ”kuului” tätä hommaa tehdä. Stockholm – Helsinki oli mulle biisi, joka viimeistään iskosti muhun sen tunteen, että suomeksihan tätä kuuluu tehdä, ja ystävystyin rähinäläisiin jo melko varhain. Ihailin myös Kapasiteettiyksikön lavatekemistä kolmistaan – olihan meitä Herrasmiesliigassakin kolme. Mielestäni KY:n ja Liigan lavapresenssi on edelleen Suomi-trioista unmatched. ”Firman miehiä” tuli oltua jo silloin aikanaan, multa sai esimerkiksi ostettua Pommi-mixtapeja Lahdessa. Oli mahtava tunne, kun annoimme MGI:n kanssa mun soolodemoni Elastiselle Thaimaan-reissulle mukaan 2009-2010 vaihteessa, ja Elalta tuli reissusta viesti, että ’Mä tarjoon on ollut ihan mun reissun tunnaribiisi. Kun tuun takasin, niin tehään levy.’ Rähinä on tiukka, ystäväpiiriin perustuva yhteisö, mutta mut otettiin siellä tosi hyvin vastaan ja mun aikani siellä on ollut hyvää. MGI:n kanssa tehtiin matsku pitkälti Lahdessa, eikä meidän tekemisiimme juuri puututtu. Olen saanut tehdä juuri sitä musaa, mitä olen halunnutkin.”

Ensimmäisen neljän yhteistyövuoden sisään julkaisit kolme albumia, mutta jälkimmäiset kuusi vuotta olivatkin astetta kivisempi polku julkaisupuolella. Mitä tapahtui ja mikä sai sinut lopulta vaihtamaan levy-yhtiötä?

”Mun aikanani Rähinä on kokenut melkoisia murroksia, mutta tekemiseeni ne eivät juuri heijastelleet. Tietyistä ongelmista ja aallonpohjista luin itsekin vasta Rähinän kirjasta, joten artistin näkökulmasta mukisemista ei ole ollut. Kuitenkin, Essi Kivitien lähdettyä yllättäin toimarin paikalta, alkoi sekasortoinen aika, johon tyssäsi myös mun Nelostie-albumin edistäminen. Oltiin enemmän kuin vähän hämillään että mitä tässä tapahtuu, kunnes homma realisoitui yhteistyöhön Kaiku Entertainmentin kanssa, joka mahdollisti Rähinän jatkamisen. Kuitenkaan, Rähinää – tahona millaisena minä sen muistan – ajatellen, mikään ei ollut enää kuin ennen. Mulla ei silti ole Kaiusta pahaa sanaa.

Mikä kuviossa ei sitten toiminut?

”Mua kohdeltiin siellä hyvin, mutta mulla oli fuusion aikaan tosi myrskyisää yksityiselämässä, enkä saanut musaa aikaiseksi. Samaan aikaan MGI otti ”desk jobin” Sonylta ja meidän räppäri-tuottaja -symbioosimme hajosi. Kaiun alla julkaistut Faija ja Joutsenet olivat vielä MGI:n kanssa tehtyjä, mutta sen jälkeen ei syntynytkään enää, kuin T-paita ja Pakomatka -singlet. Kaiku tarjosi mahdollisuuksia työskennellä monienkin lahjakkaiden tuottajien kanssa, mutta mä en vain löytänyt sitä oikeaa kipinää. Syntyi mielestäni pakotettua kompromissimusaa, ja tällä selittyy suurelti julkaisujen vähyys. En ollut itsekään Kaiulle se aktiivisin ja paras artisti, koska samanaikaisesti mun haluni muutokseen kasvoi, kuten myös rohkeuteni tehdä iso liike. Mä olen sellaisissa todella huono. Mä kipuilin urani jatkon kanssa, enkä juurikaan tehnyt musaa. Tiesin kuitenkin, että mulla olisi koti Lanzin luotsaamalla Sonylla, ja ystävien ja kollegojen kanssa käytyjen, pitkällisten sparraus-keskustelujen jälkeen uskalsin repäistä kymmenenvuotisen laastarin irti ja hypätä kohti uutta. Oli sille hyvä aika.”

Yksi sana millä lähipiirisi varmasti kuvailisi sinua on lojaali. Helpottiko tieto Spektin siirtymisestä pois Rähinältä omaa lähtöäsi vai olitko päättänyt asiasta omalla kohdallasi jo ennen häntä?

”Kiitos. Sitä mä koen olevani, ja tunnen siitä ylpeyttä. Lojaliteettiasia onkin ehkä se ykkönen, miksi siirtyminen askarrutti pitkään. Old school -äijällä on old school -arvot. Se kuitenkin on niin, että ystävät ovat ystäviä ja lafkat lafkoja. Ei tässä ystävyyssuhteet pauku. Mä kerroin Spektille jo helmikuussa, ystävän häissä, että kyllä mä nyt siirryn, ja tosiaan allekirjoitin diilin huhtikuussa. Spekti taisi fiksailla oman sopparinsa kesäkuussa. Ollaan tehty Spektin ja Uniikin kanssa noita Rähinä Special -kimppakeikkoja ja ollaan lähennytty siellä tosi paljon. Keikkareissut ovat olleet hyviä mahdollisuuksia uran ja musabisnes-asioiden puimiseen, yhtä kauan vääntäneiden artistien kesken. Kyllä me kaikki olemme toistemme kipuilut tienneet pitkään.”

Olet tosiaan jatkossa osa Sony Musicin artistirosteria. Oliko MGI:n luotsaamalle levy-yhtiölle siirtyminen itsestäänselvä asia vai oliko pöydällä muitakin varteenotettavia vaihtoehtoja?

”No kyllä se oli niin sanotusti no-brainer. Olemme olleet Lanzin kanssa ”paita ja peppu” jo omakustanneajoista lähtien, ja leijonanosa mun tuotannostani on syntynyt Henkan kanssa. Jos näin rakas ystävä tarjoaa levytyssopimusta uudelta ja kiinnostavalta taholta, ei siinä lähdetä mitään kilpailuttamaan. Räppäri – tuottaja -asetelma vaihtuu nyt muotoon artisti – levypomo, mutta se on ihan mahtava uusi kulma. Harvalla on se mahis, että label boss ymmärtää artistia puolesta tavusta. Henkka tietää täysin mun vision ja potentiaalin, on hienoa alkaa töihin näistä lähtökohdista ja uusi tiimi tukena. Yksi käänteentekevimpiä viestejä, jonka labelin vaihtoon liittyen sain eräältä ystävältäni, oli: ’Kapa, ethän sä mihinkään lähde, vaan sä meet kotiin.’ Ja näinhän se juuri onkin.”

Moni olisi todennäköisesti pitänyt myös Liiga Musicia ainakin lähes yhtä loogisena vaihtoehtona. Oliko teillä keskusteluja aiheesta Tiihosen kanssa?

”Niinhän se voisi olla, jos puusta katsoo! Tiihosen kanssa olen tehnyt yhteistyötä yhtä kauan, kuin Lanzinkin, mutta jotenkin mun kiinnittämiseni Liiga Musicille ei ole koskaan edes tullut puheeksi. Mä uskon, että Jaren kulma on uusien kykyjen löytäminen ja kehittäminen. Mä en parhaalla tahdollakaan käy enää uudesta, heh! Siinä mielessä keskusteluja asiaan liittyen on ollut, että olen kyllä Jarenkin kanssa sparraillut muutoshalukkuudestani. Jaren kokemus ja analyyttisyys alalla on vertaansa vailla, ja isoissa asioissa mieluusti kuulen ystäväni mielipiteen, koska tiedän siinä aina olevan viisautta takana, ja Jare ei kaunistele mitään.”

Palataan hetkeksi takaisin Rähinään. Millaisena näet Rähinän tämänhetkisen tilanteen labelina?

”Mielestäni Rähinä Records on suomalaisen hip hop -musiikin historian ikonisimpia asioita. En usko, että sitä R-logoa suurempaa ”rap-tunnusta” tänne nousee. Se on tietynlaisen tekemisen ja aikakauden suurin symboli, joka merkitsee monille – myös minulle – todella paljon. Kuitenkin se aika kun tehtiin räppijätkien kanssa räppiä ja julkaistiin sitä Rähinältä on siinä mielessä ohi, että käytännössä operatiivinen toiminta on Kaiun harteilla. Mikä on myös monella tapaa hyvä, resurssien ynnä muun suhteen. Rähinän hallituksen jäsenet ovat Andua ja Tasista lukuunottamatta edelleen aktiivisia artisteja. On ainoastaan oikein, että he saavat nyt keskittyä olemaan artisteja, ilman levy-yhtiön pyörittämisen paineita. On myös kiva, että esimerkiksi Ares ja Leo Luthando on voitu kiinnittää nimenomaan Rähinälle – siinä mielessä legacy elää ja saa nuorta verta.

Entä crewinä?

”Crewinä hommahan on edelleen ”Rähinä 4 Life”. Se rähinäläisyys on paljon, paljon muutakin kuin musiikki. Mä näen homman ennenkaikkea sinä, mitä se on aina ollutkin, ystäväpiirinä. Crewiin kuuluu paljon mahtavia äijiä, jotka eivät ole ikinä mikkiin koskeneetkaan, mutta ovat tärkeitä hahmoja kokonaisuudessa. Vuodet ja ”aikuisuus” ovat myös vieneet R-ukkoja menestyksekkäästi uusiin suuntiin elämässä, eivätkä he silti ole yhtään vähempää rähinäläisiä. Tilanne on ilman muuta hyvä – joskin hyvin erilainen kuin ennen. Mä olen todella ylpeä siitä, että lahtelainen aikanaan hyväksyttiin osaksi tätä tiukaksi hioutunutta porukkaa.”

Mitä pidät urasi hienoimpana hetkenä Rähinän lipun alla ja mitä erityisesti arvostat heidän kanssaan kulkemassasi matkassa?

”Ensimmäisenä varmasti ihan se levy-yhtiöön kiinnittäminen. Mä olin haaveillut soolosiipieni avaamisesta kauan, ja oli todella hienoa, että se tapahtui ihailemani ja arvostamani ”lipun” alla. Ensimmäisen levyn julkkarikeikka kotona Lahdessa, koko Rähinä-crew ja kotikaupunki paikalla, se on ikimuistoinen muisto. Koko matkan summasi myös hienosti Rähinän 20-vuotisjuhlakeikka Helsingin Jäähallissa. Siinä oli jotakin maagisen hienoa monella tapaa.”

Onko suunnitelmissa tehdä yhteistyötä Rähinän artistien kanssa jatkossakin levy-yhtiövaihdoksesta huolimatta?

”Olen aivan varma, että yhteistyötä eri muodoissaan nähdään jatkossakin.”

Käsittääkseeni studioiden kovalevyillä ja pilvipalveluissa on useampikin julkaisematon Brädi-träkki viime vuosilta. Onko suunnitelmissasi edelleen julkaista Nelostie-niminen neljäs sooloalbumi vai lähdetkö uuden labelin kanssa liikkeelle täysin puhtaalta pöydältä?

”No mä en ole varsinaisesti mikään Lil Wayne tuon tuotteliaisuuden suhteen. Jos musta tänään aika jättäisi, postuumista albumista ei kummoisempi tulisi. Mä olen sellainen jääräpäinen kerrallaan yhden biisin kimpussa puskija, mun pöytälaatikossa ei liiemmin aihioita ole. Ja jos on, ne on sellaisia, mitkä on julkaisematta ihan tarkoituksella, eli en ole niihin tyytyväinen. Albumi on asia, josta mä tykkään, olen kokonaisuuksien mies. Sony-diilin merkittävimpiä pykäliä on se, että mun olisi määrä tehdä albumi / albumeita. On liian aikaista puhua titlestä, mutta miksei se voisi olla Nelostie. Kuitenkin, se olisi ehkä hassua, koska nimibiisi ei tulisi albumille. Olen nimenomaan lähtenyt töihin puhtaalta pöydältä, enkä halua tehdä sitä vallallaolevaa temppua, että ”uusi levy” on itse asiassa sinkkukokoelma parilta viime vuodelta, plus yksi tai kaksi uutta kappaletta. Mä vaihdoin Sonylle Kaiku / Rähinältä mukanani yksi ainoa siellä tehty julkaisematon kappale. New era – new music.”

Ensimmäinen singlesi uudella lafkalla on ulkona. Mitä uudelta tuotannoltasi on lupa odottaa ja miten kuvailisit tätä uutta kappalettasi?

”Näin on, mahtavaa! Sanotaanko näin, että ainakaan sieltä ei tule sitä laskelmoitua kompromissimusiikkia. Tuore single on vähän painavampi palanen, jossa on samassa paketissa sekä kovaa tykitystä, että tunnelmaa. Uskon, että sinkku herättää reaktioita, ja nojaa rohkeasti uuteen suuntaan, johon haluan mennä. Mielestäni löysimme täydellisen sinkun uuden tarinan aloittamisen merkiksi.”

Keiden kanssa teet tällä hetkellä musiikkia, onko taustajoukkoihin löytynyt uusia tuottajia?

”Kaiku / Rähinä aika tarjosi tosiaan mahdollisuuden tutustua useampiinkin uusiin tuottajiin, ja se oli hienoa. Kuitenkin, tehtyäni tuon uuden diilin, lähti ”apina selästä” lähes välittömästi, kun aloimme työskennellä M-Eazy Musicin studion tutussa lämmössä. Näitä uuden ajan biisejä on nyt nikkaroitu muun muassa Kalle Mäkipellon ja Sami Tammisen kanssa, ja jätkät tuntuvat olevan visioistani innoissaan, ja sekös passaa!”

Elät tällä hetkellä todella isojen muutosten aikaa muutenkin, sillä sinusta on tulossa isä. Millaista jälkikasvun saamiseen valmistautuminen on ollut ja miten se on heijastunut musiikkiuraasi?

”Elämme kyllä hullua vuotta, ja itselleni tapahtuu tosiaan sen verran paljon, että koronaa ei sillä lailla suuremmin ole ehtinyt suremaan, vaikka toimeentuloasiat ja niin edelleen näin keikattomana aikana huolettavatkin. On kuitenkin ollut turha mennä maakuoppaan sikiöasentoon itkemään, kun näin ihana asia kuin lapsen odottaminen on tässä päällä. Isyys on ollut aina suurin unelmani ja on todella koskettavaa että nyt ollaan tässä tilanteessa, viimein. Valmistautuminen on ollut ihanaa aikaa, kun on ollut nimenomaan aikaa. Haluan osallistua odotukseen ja synnytykseen niin kokonaisvaltaisesti kuin pystyn. Lapsi on suuri lahja, ja vaikka pikkukaveri ei vielä maailmassa olekaan, on ilmiselvää että kaikelle tekemiselle on nyt aivan uusi tarkoitus. Tuon uuden elämän matka on vasta lähtökuopissa, mutta kyllähän mä sen jo nyt koen äärimmäisen motivoivana asiana myös musiikinteolle.

Mitä haluaisit Kari Härkösen olevan artistina ja ihmisenä nyt uuden sivun kääntyessä urallasi ja elämässäsi?

”Mä haluan olla taitava räppäri, joka oppii vielä kehäkettunakin uusia temppuja, ja onnistuu biiseillään koskettamaan kansan syviä rivejä. That’s about it. Kiitos kaikille, jotka ovat olleet tällä matkalla mukana, ja pysyvät mukana tämän uudenkin sivun kääntyessä.”

Kuuntele Kaukana kotoa alta. Kappaleen lyriikat löydät Klangin lyriikkaosiosta.