Alun perin näyttelijänä tunnettu 24-vuotias haluaa tähdätä korkealle ja se tuo mukanaan paljon mielipiteitä. Olga kertoi Klangille, miten käsittelee äkillistä suosiota ja toisaalta myös ihmisten negatiivista suhtautumista.
Olga (Olga Heikkala) teki maaliskuussa poikkeuksellisen sisääntulon artistina julkaistuaan debyyttisinglensä Uus bitch. Biisi sijoittui heti kiitettävästi Spotifyn Top 15:n joukkoon ja myöhemmin se nousi myös virallisen singlelistan ykköseksi. Vaikka suosio on ollut valtaisaa, on artisti saanut osakseen myös negatiivista suhtautumista.
Alun perin näyttelijänä tunnettu 24-vuotias julkaisi tänään toisen biisinsä Stadi (Alicia) (feat. Isac Elliot) ja vieraili aiemmin Klangin haastateltavana. Laulaja avasi tuntemuksiaan äkillisestä suosiosta, vihakommenteista, naisartistin asemasta sekä kertoi pitkästä historiastaan musiikin parissa – ensimmäistä kertaa hän on vieraillut neuvottelemassa levy-yhtiöllä jo 13-vuotiaana.
Levydiili ja historia musiikin parissa
Nyt artisti levyttää PME Recordsin alla Alman omalla levymerkillä Cyber Recordingsilla. Valinnanvaraa kuitenkin oli; artisti kertoo usean levy-yhtiön olleen kiinnostunut sainaamisesta, mikä tuli aluksi yllätyksenä. Olga vieraili muun muassa Warnerilla, jossa oli käynyt 11 vuotta aiemmin heti Kidsing-laulukilpailuun osallistumisen jälkeen.
– Me käytiin Warnerilla, kun olin 13-vuotias ja Lasse Kurki sano sillon jo, että se näkee mut semmosena joka tekee itse musaa eikä lapsitähtenä. Tasan 11 vuotta myöhemmin kävin siellä uudestaan ja näin siellä Lassen.
Olga kertoo olevansa tyytyväinen, että ei aloittanut uraansa jo lapsena. Unelma oman musiikin julkaisemisesta on kuitenkin kytenyt koko ajan. Ensimmäistä kertaa hän sanoi sen ääneen artistiystävälleen Yrjänälle, joka auttoi ”repäisemään laastarin” ja innosti lähtemään studiolle.
Lopulta musiikin tekeminen vei mukanaan ja laulaja alkoi tehdä musiikkia yksin kotonaan.
– Mä olin vaan tehny musaa itekseni ja ajatellu, että jossain vaiheessa mä voisin ottaa yhteyttä levy-yhtiöihin. Mut sitten mä sainkin viestiä muutamilta tyypeiltä, että ”hei, teeksä musaa, että ollaan vähän nähty jotain.” Olin tosi yllättyny siitä, että ylipäätään musta oltiin kiinnostuneita ja että mun musa oli kiinnostavaa.
Yhtäkkiä artisti oli siis valinnan edessä usean levy-yhtiön väliltä. Olga päätti kysyä neuvoa Almalta, jonka jo tunsi etukäteen.
– Mä ajattelin, että Alma varmaan osaa silleen vähän jeesaa ja sit se oli silleen, että ”laita mulle jotain demoja niin mä mietin et mikä sopis sun vaibiin”.
Seuraavana päivänä Alma soitti ja kertoi unelmoineensa pitkään omasta levy-yhtiöstä ja etsineensä vain oikeaa artistia ja että Olga voisi olla ensimmäinen sainattava. Olgan vastattua myöntävästi, syntyi lopulta Cyber Recordings.
Äkillinen suosio – voiko sitä sisäistää?
Positiiviset yllätykset jatkuivat, kun koitti ensimmäisen biisin julkaisu – tällä hetkellä Uus bitch on striimannut platinaa ja artistia kuuntelee Spotifyssa yli 300 tuhatta käyttäjää kuukaudessa. Olga ei kuitenkaan tunnu sisäistävän lukua itse.
– Tuntuu ihan sairaalta luvulta. Sitä ei tajua, koska sä et näe niitä ihmisiä, vaan sä näet vaan jotain lukuja. Mä muistan, kun tuli tuo biisi ja aloin seurata sitä, miten niitä striimejä tulee.
– Kun se meni ykköseksi, mä olin silleen, että tämä on joku bugi. Ei ne kuuntele oikeasti. Jollain on jäänyt biisi vahingossa soimaan tai että ne on jotain spämmikäyttäjiä, jotka sitä kuuntelee. Sitä oli tosi vaikea ymmärtää.
Kysyttäessä ensimmäisen biisin suosion luomista paineista, kertoo Olga, ettei haluaisi tehdä musiikkia menestymisen ajatus edellä. Toki ajatus painaa takaraivossa, mutta huumori auttaa käsittelemään asiaa.
– Meillä on Alman kanssa semmonen läppä, että Alma esittää sellaista musasetää, joka tulee hittihattu päässä ja sitten se sanoo ”no niin, hittihattu päähän ja sitten mennään”.
Yhtäkkinen suosio myös luo epäilyksiä omaa osaamista kohtaan. Kun julkaisee ensimmäisen biisinsä ikinä ja se nousee listojen kärkeen, voi mieleen juolahtaa ajatus – ansaitsenko tämän kaiken?
– Kyllä mulla on ollut huijarisyndroomaa, ja oon miettinyt että miten mä ansaitsen tämän. Paljon mietin omia biisejä et voiko tää olla hyvä, tai voinko mä olla jotenkin tarpeeks hyvä.
– Mutta kun mä tiiän tosi selkeesti mun tavotteet ja että mitä mä haluun tehä, niin semmoset epävarmuudet ei ota valtaa vaan antaa boostia tehdä paremmin.
”Karavaani kulkee ja koirat haukkuu”
Vastaavasti myös vihakommentit voimaannuttavat joskus, mutta Heikkala kertoo, että niiden sietäminen on vaatinut totuttelua. Aiempi näyttelijän työ on siis ollut ikään kuin hyödyksi artistin uran alussa – päätyminen niin Seiskan otsikoihin, kuin Jodelin kanaville on pakottanut kasvattamaan paksua nahkaa.
Useimmiten hän ei lue niitä ollenkaan.
– Kyllä musta paras on vaan silleen keskittyä olennaisiin asioihin eli mun lähipiiriin ja niiden mielipiteisiin. Usein jos saan vihakommentteja, niin sit mä en lue mitään – edes niitä hyviä. Koska sit se voi olla silleen, että siinä on sata hyvää kommenttia ja kolme huonoa ja sitten voi olla päivä pilalla.
– Karavaani kulkee ja koirat haukkuu, Heikkala tiivistää.
Osansa ihmisten reaktioissa tekee varmasti se, että kyseessä on naisartisti, joka esiintyy biiseillään poikkeuksellisen itsevarmasti. Heikkala kokee myös itse, että sillä on vaikutusta.
– Silloin kun me mietittiin, että olisiko Uus bitch eka julkasu, mä mietin että onko se liian semmonen lesoamisbiisi.
– Henkka (Henri Pulkkinen/Paperi T) sano ”Ymmärrätsä, että kukaan miesräppäri ei ikinä mieti tolleen, että oonko mä liian jotenkin itsevarma. Tässä ei todellakaan oo liikaa mitään sellaista itsevarmuutta, kun se on just se juttu siinä”, Heikkala muistelee.
Hän kertoo ihailleensa itse artisteja, jotka ovat säväyttäneet ja jopa provosoineet tekemisellään. Esiin nousee erityisesti Lady Gaga.
– Naisilta odotetaan usein semmoista nöyrää ja maanläheistä samaistuttavuutta ja tollaista. Mut kun mä oon sit taas ite aina fanittanut sellasia provosoivia artisteja. Lady Gagaa mä oon fanittanut ihan pienestä asti, koska se on niin itsevarma.
Isot tavoitteet
Olgan musiikki kuvastaa hyvin nykyaikaista pop-musiikkia; sen modernit pop-tuotannot, paikoin rap-tekninen tarinankerronta sekä rohkea äänenkäyttö luovat yhdessä elektronisen tanssittavan kokonaisuuden.
Ominaista artistin tekemiselle on myös suuruus sen kaikissa muodoissa. Tavoitteena tulevaisuudessa on tehdä isoja ja visuaalisesti näyttäviä keikkoja ja produktioita. Samaa suuren maailman meininkiä ilmentää myös uusi biisi – lisänimi Alicia juontaa juurensa eräästä klassikosta.
– Mun roman empire (asia, jota ajattelen usein) on ollut se, kun asuin Torniossa ja pyöräilin sellasta pitkää katua ja mulla soi mp3-soittimessa Empire State Of Mind. Kuuntelin sitä ja pyöräilin ja olin silleen et joskus mä lähen pois tästä kaupungista.
Vaikka artisti asuukin nykyisin Helsingissä, löytää hän aina uuden ”state of mindin” ja New York on ikään kuin seuraava sellainen. Tätä ilmentää ehdottomasti uusi ja samalla uran ensimmäinen musiikkivideo – se on nimittäin kuvattu New Yorkissa.
Voit katsoa sen alta.