Bentalityn kappale kommentoi rahan hallitsemaa maailmaa

Bentality pitelee käsissään leipiä. Bentalityn kappale kommentoi rahan hallitsemaa maailmaa.
Bread-kappale on tarttuvan itsevarma reaktio rahan valtaan.
Tuukka Ervasti

Bentality räppää leivästä, eli rahasta.

Överdogin artisti Bentality julkaisi perjantaina 27. syyskuuta kappaleen nimeltä Bread, joka tässä yhteydessä toimii symbolina rahalle. Kovasta puurtamisesta käteen jääviä roposia pilke silmäkulmassa käsittelevä kappale on Bentalityn itsensä tuottama.

Lue myös: 50 Cent kertoo miksi hän julkaisee vähemmän musiikkia – ”Joudun kytkemään typerän puoleni päälle”

Bread kommentoi rahan tekemistä, ansaitsemista ja saamista monella tasolla, yhtä lailla vakavin kuin humoristisin sävyin. Rahan merkitys näyttäytyy kappaleessa esimerkiksi työnteosta saadun kompensaation muodossa, mutta myös räppipersoonille tunnusomaisen leveilyn läpi. Mitä pidemmälle biisissä edetään, sitä enemmän jälkimmäinen asenne korostuu. Bentality nimittäin painottaa sitä, miten raha ei ole pelkästään toivottu asia, vaan se todellakin kuuluu hänelle.

Wu-Tang Clanin C.R.E.A.M.-biisin sample liittää Bentalityn kappaleen osaksi hiphopin perinnettä, jossa tunnistetaan rahan kaikkivoipa positio maailmassa, joka ei ole kaikille tasapuolinen. Bread-biisi kommentoi suoraan myös Suomessa rehottavaa rasismia, joka suosii valkoisia ja sysää kaikki muut epätasa-arvoiseen ansainta-asemaan: ”Imma just set this straight, people who look like me usually never paid even when they qualified and well-educated”, Bentality räppää.

Huomio on erityisen ajankohtainen ottaen huomioon, että hallituksen elokuussa lanseeraamaa rasismin vastaista kampanjaa kritisoivat useat oppositiopuolueet. Hallituksessa mukana olevat perussuomalaiset eivät myöskään ole lähteneet kampanjaan mukaan. Se ei suoranaisesti ole yllättävää, mutta ei myöskään lähetä lainkaan lupaavaa viestiä siitä, mihin suuntaan ihmisoikeudet kehittyvät maassamme.

Bentalityn biisi ei kuitenkaan missään kohtaa äidy korostetun poliittiseksi, vaan pysyttelee tarttuvan myönteisellä ja itsevarman hauskuuttavalla alueella. Kertosäe jää soimaan päähän ensikuulemasta alkaen, ja nostattaa samalla pintaan pienet itsereflektiot. Mistä oma leipä oikeastaan tulee, ja voisiko sitä tulla lisää? Onko se perustason markettipaahtista, vai voisiko panoksia korottaa leipomossa leivottuun herkkupatonkiin?

Lue lisää päivän ajankohtaisimmista musiikkiuutisista ja pysy ajan tasalla!