Mon-Sala – Addiktio
Verse 1
kääri vikat, jätä ääriviivat
takaikkunan kautta ku katoot katolle hiisaa
edellee himassa tääl päässä ääniä liikaa
pitäis päästä pois mut sun ääni on liimaa
diilaa sitä mil saat mut jäämää näin myöhää sun pihaa käytä väärin tää kiima niin vaa et säälillä pilaa
ku haluut pelkkää pintaa
etkä ongelmilla pilaa
kaikki mitä teet tulee täst lähtien olemaa kivaa
vanhoihin tapoihin, iltoihin samoihin
tarraudun kamoihin pääsen takaisin alkuihin
joskus on mahiksii vaan palasiin
ja me keskellä kahtiajakoo tavattiin
Hook
missä sä olit ku olit
missä sä olit ku olit
missä sä olit ku olit
mun ei pitäny kysyy
missä sä olit ku olit
piti kaukana pysyy
missä sä olit ku olit
piti saamaansa tyytyy
Verse 2
herätä, stässit hävitä
vieroitushoito en muista ees et kävinks mä?
hälytyskellot ei hälytä anna mun täristä
näytä et sä et milloinkaa toisista välitä,
soita sen sängystä, älä änkytä
illan hengityst älä tarjoile esityst ku elvytyst
keuhkoista keuhkoihin älä puhalla sun selityst
merkityst älä eti näist revityist keloist
sano vaa missä olit ku olit, mitä vastaan sä sodit ku sodit jos tähtäät sul ei oo lupaa ampuu ohi
ja jos vielä tuut takas nii sori
kaikki sanottava jo katosi
sun kaa mul oli tapana sanoo kaikkeen joo
saat tulla käymää enkä aio kattoo kelloo
leikin etten valinnu mitä ei oo olemas
leikin etten tajunnu ku pyysin älä lopeta!
Hook
missä sä olit ku olit
missä sä olit ku olit
missä sä olit ku olit
mun ei pitäny kysyy
missä sä olit ku olit
piti kaukana pysyy
missä sä olit ku olit
piti saamaansa tyytyy
