MELO – En Antaudu

                            Mä en voi lopettaa tähän,
Liika juttui mitä pitää viel nähä,
Kelannu välil et kaiken tän jätän,
Vaik must tuli stara oon vielki se jäbä,            

                            Pyyhin pois feikkei mun naamalt ku räkää,
Mä oon mun bägissä tänää,
Mä en voi lopettaa tähän,
Mä en voi lopettaa tähän,            

                            Mä en voi lopettaa tähän,
Liikaa sulle meinaa mul liia vähä,
Ei jarruja elän pää edel elämää,
Mut nykyää oikeest on menetettävää,            

                            Jos sä viel vihaat on aika herätä,
Oon oma itteni ei aikaa pelätä,
Ne tuomitsee kaiken puoleensa vetävän,
Kyllä me nähää,            

                            Pitää takoo ku rauta on kuumaa ja rauta on kuumaa sä näät mä oon leiväs kii,
Tulin pelii eri reittii ku te, mul ei ikin ollu sisään heittäjii,
Arpii mun seläs mä muistan ne kaikki vaik designer t paidat peittää niit,
Mut kuulin et menestys on paras kosto nii mul ei oo tarvetta paybäkkii,            

                            En tykänny todellisuudest,
Olin studiol kuudesta kuuteen,
Rikoin mun laiffin ja rakensin uuden,
Mut ei mikää olis mahollist muuten,            

                            Mut mä tein mulle mun mahollisuuden,
Nyt kaikki kattoo kaikki kuulee,
Esittä et ne mut tuntee,
Oli pakko mun ympyrä sulkee,            

                            Ja vaik kaikkenäköst mun korvaan kantautuu,
Oon jo liian syväl en voi käänty takas enkä antautuu,
Yhen elämän päättyessä yleensä alkaa uus,
Siks meen eteen päi turha venaa et mä sua vastaan tuun,