Aivovuoto – Mantrax
Verse 1
Pakko sanoo,
ei aina vakuuta ihmislaji.
Monesta vois antaa takuut? No, niit’ on pari.
No, onhan niitä, parikymmentä, vähintään…
Myönnän, hyvää jengii on liikaakin välillä.
En saanu valita, tänne vaan joudutaan,
lajitovereiden touhusta irtisanoudutaan.
Ei se mitää, toimii motiivina itelle;
en keksi vaihtoehtoo olemassaolemiselle.
Kuva kirkastuu, hienosäätää helvetisti,
otsa kii peilii tsekkaa “oonks mä pelle, silti?”
Päätökset maistuu parhailta oma tekosina.
Se ei oo kuplaa enää , jos seinät on betonia.
Ite keksin sen, ei aina oma kela kelpaa,
tästäkin oon skeptinen, ajattelin testaa;
lista asioita, mitkä parantaa mun mieltä.
Kannan sitä taskussa, lunttaan hädän tullen sieltä.
Chorus
myrsky lyö vastaa,
muista mantraa,
toista mantraa
muista mantraa.
Verse 2
Ei se siitä sillon, mut kai se tästä vielä.
Toisin sanoen, ei hajuu, en ees tiedä,
vaikka pyrin sen peittämään;
jos oot kärpäsenä katossa, oon gekkolisko seinällä.
Kaikki menny pilalle? Tsekkaa tuo sun ihanne.
Pitäskö jo vaihtaa jotain uutta tilalle?
Mitä likoon pistää, mitä pinoon pistää?
Täällä tulee vähä viilee, jos ei asu missään.
Haluut irti kaikesta? Kävele metsään.
Siellä ruuan tulo kestää, pyykit käsin pestään,
pimee, likasta, maa täynnä bioroskia…
Saattaa tulla mieleen muutamia hyvii kohtia
siinä mitä systeemiksi sanotaan.
Mikä synty, kun meitä yhteen pisti.
Vaikee tavottaa, pikkuhiljaa kasvettu kai erilleen -
tuli toisenlaiset visiot ja uudistetut perinteet
Chorus
myrsky lyö vastaa,
muista mantraa,
toista mantraa
muista mantraa.
